Pimeys ja valkeus

Jeesukseen Kristukseen uskova on pyhä. Pyhänä hänet on erotettu maailmasta. Hän on maailmassa mutta hän ei ole maailmasta, sillä uskova on syntynyt uudesti ylhäältä (Joh.3:3).

Ei-uskova saattaa sanoa, että hänellä on kaikki hyvin, ei hän tarvitse mihinkään Jeesusta, kaikki on  tässä, minä elän ja sitten kaikki loppuu kun kuolen. Hän esittelee perheensä, kotinsa, kesämökkinsä, veneensä ja harrastuksensa. Hän vakuuttaa olevansa onnellinen. Kun kysyy, onko hänen sydämessään rauha, vastaukset ovat moninaiset.

Kuilu ei-uskovan ja uskovan välillä on todellinen. Ei-uskova elää pimeydessä eikä sitä itse näe eikä voi sitä ymmärtää. Pimeydessä näkee pimeyttä. Jeesukseen uskova on siirtynyt pimeydestä valkeuteen (1.Piet.2:9). Valkeudessa hän näkee eron mikä on pimeyden ja valkeuden välillä. Pimeydessä elävä ei voi ymmärtää uskovaa (1.Kor.2:15). Uskova haluaa Jumalan rakkaudessa kertoa valkeuden tiestä pimeyden lapsille. Miksi? Kyse on ihmisen pelastumisesta.

"Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä." (joh.3:16)

Jumalan olemassa olo ei ole sidottu yksittäisen ihmisen uskoon siitä, onko Jumala olemassa vai ei. Jos ihminen ei usko, Jumala on silti todellinen.

Ihminen ei pelastu teoista. Ihminen pelastuu yksin uskosta Jeesukseen Kristukseen (Ef.2:8-9). Jos sinä et vielä ole vastaanottanut Jumalan armoa, voit pyytää Jeesusta nyt tulemaan sydämeesi.