2.Moos.8

Israelilaisten lähtöä Egyptin orjuudesta edelsi kymmenen Jumalan toteuttamaa vitsausta Egyptin maata ja faraota kohtaan. Luvussa 7 oli vitsauksista ensimmäinen, vesien muuttuminen vereksi. Juomakelpoisen veden löytyminen kävi työlääksi (2.Moos.7:24). Toinen vitsaus oli sammakot luvussa 8. Sammakoita tuli joka paikkaan. Kolmas vitsaus oli sääsket. Sääskien tullessa myös Egyptin tietäjät totesivat asian olevan Jumalasta: ”Tämä on Jumalan sormi.” (jae 19). Neljäs vitsaus oli paarmat, jotka tulivat koko maan turmioksi. (jae 24). Kerta toisensa jälkeen faraon sydän koveni eikä hän päästänyt israelilaisia lähtemään maasta.

Ihminen jolla on kova sydän, ei ajattele toisen parasta. Jos lapsi haluaa yksinään jäädä leikkimään pauhaavan kosken partaalle, ja isä kieltää sen tilanteen vaaran tähden, voi isä lapsen silmin näyttäytyä kovasydämisenä. Toisaalta lapsi voi myös ajatella, että isää tulee totella, isä kyllä tietää mikä minulle on parasta. 


Millainen Jumala-kuva sinulla on? Tykkäätkö ”leikkiä” kosken partaalla?




2.Moos.7

Jumala oli kutsunut Mooseksen vapauttamaan kansansa Israelin Egyptin orjuudesta. (luku 3). Luvussa 7 Mooses ja Aaron ovat Egyptissä faraon edessä. Heidän tehtävänsä ei ollut omin päin saada israelilaisia maasta pois vaan tehdä mitä Jumala käski heidän tehdä (jae 6). Jumala oli päättänyt toteuttaa Egyptissä tunnustekojen ja ihmeiden sarjan; Raamatussa puhutaan vitsauksista ja Jumalan rangaistustuomioista.

Ennen varsinaisia vitsauksia tapahtui Aaronin sauvalle ihmeitä: ”Niin Mooses ja Aaron menivät faraon tykö ja tekivät, niinkuin Herra oli käskenyt. Aaron heitti sauvansa faraon ja hänen palvelijainsa eteen, ja se muuttui käärmeeksi.” (jae 10). Sauvan muuttuminen käärmeeksi ei ollut silmänkääntötemppu vaan niin todella tapahtui. Mutta jostain syystä myös Egyptin tietäjät saivat sauvan muuttumaan käärmeeksi! Voitto tässä on siinä, että Aaronin sauva nieli tietäjien sauvat (jae 12). 


Uuden testamentin puolella sanotaan: ”Mutta kun tämä katoavainen pukeutuu katoamattomuuteen ja tämä kuolevainen pukeutuu kuolemattomuuteen, silloin toteutuu se sana, joka on kirjoitettu: ’Kuolema on nielty ja voitto saatu.’” (1.Kor.15:54).  


Vaikka saatanakin kykenee tekemään ihmeitä, niin Jumalassa on voitto. Asia ratkesi noin 2000 vuotta sitten Golgatan ristillä. ”Mutta kiitos olkoon Jumalan, joka antaa meille voiton meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta!” (1.Kor.15:57).

2.Moos.6

”Ja Jumala puhui Moosekselle ja sanoi hänelle: ’Minä olen Herra’” (jae 1). Tämä on ihana lause.  Siinä on kaikki ja se on kaikkien yläpuolella. Kyseessä on Kaikkivaltias Jumala joka puhuu. ”Sano sentähden israelilaisille: ’Minä olen Herra, ja minä vien teidät pois egyptiläisten sorron alta ja vapautan teidät orjuudesta ja pelastan teidät ojennetulla käsivarrella ja suurilla rangaistustuomioilla. Niin minä otan teidät kansakseni ja olen teidän Jumalanne; ja te tulette tietämään, että minä olen Herra, teidän Jumalanne, joka vien teidät pois egyptiläisten sorron alta.’” (jae 7).

Kunpa Jumala panisi maamme ihmiset tässä ajassamme tietämään, että Hän on Herra! Edellyttäisi se sitten mitä tahansa. Tällä hetkellä Jumala puhuu voimallisesti koronan kautta. Jotkut havahtuvat, mutta liian harvojen polvet notkistuvat Herran edessä. Tulee kyllä päivä, että totuus paljastuu, mutta monille se on silloin jo liian myöhäistä. 


”niin että kaikkien polvien pitää Jeesuksen nimeen notkistuman, sekä niitten, jotka taivaissa ovat, että niitten, jotka maan päällä ovat, ja niitten, jotka maan alla ovat,” (Fil.2:10).

2.Moos.5

Mooses ja hänen veljensä Aaron olivat Egyptissä vapauttaaksensa kansansa orjuudesta. He sanoivat faraolle: ”Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Päästä minun kansani viettämään minulle juhlaa erämaassa.” (jae 1). Farao vastasi: ”Kuka on Herra, jota minun pitäisi kuulla ja päästää Israel? Minä en tunne Herraa enkä päästä Israelia.” (jae 2)


Farao katsoi israelilaisten laiskuuttaan huutavan: ”Menkäämme uhraamaan Jumalallemme!” (jae 8, 17).


Jumalaa sanotaan Israelin Jumalaksi ja Israelin kansaa Jumalan kansaksi (jakeet 1 ja 23). Egyptin farao ei tuntenut Herraa. Ja joka ei tunne Herraa, ei myöskään tunne Israelia.



2.Moos.4

Jumala oli kutsunut Mooseksen palaamaan Egyptiin vapauttamaan israelilaiset Egyptin orjuudesta (2.Moos.3:10). Luvussa 4 Jumala vahvisti Moosesta niin, että hän oli lopulta valmis tehtävään. Hän otti poikansa ja vaimonsa Sipporan ja lähti matkalle  appensa luota Midianista.


Matkalla Egyptiin tapahtui Moosekselle hyvin erikoinen asia. Raamatussa sanotaan: ”Ja matkan varrella yöpaikassa tapahtui, että Herra kävi hänen kimppuunsa ja tahtoi surmata hänet. Silloin  Sippora otti terävän kiven ja leikkasi pois poikansa esinahan, kosketti sillä Moosesta alhaalta ja sanoi: ’Sinä olet minun veriylkäni.’ Niin hän jätti hänet rauhaan. Silloin  Sippora sanoi: ’Veriylkä ympärileikkauksen kautta.’” (jakeet 24-26).


Vaikea ymmärtää mikä tapahtuman tarkoitus oli. Oliko Mooses jostain syystä jättänyt ympärileikkaamatta poikansa? (ks. 1.Moos.17:14; Joos.5:3-9). Painottiko Jumala tässä Moosekselle kuinka tärkeää oli olla kuuliainen Hänelle? Joka tapauksessa näyttäisi, että tässä Sipporalla oli suuri tehtävä. Ehkä Sippora poikineen oli matkalla juuri tätä tapahtumaa varten, sillä Mooseshan lähetti vaimonsa poikineen takaisin appensa luo (4.Moos.18:2-3). 


Oli niin tai näin, kaikella on tarkoituksensa, vaikka kaikkea emme voikaan ymmärtää. Myös sinun elämälläsi on tarkoitus. Olet tärkeä ja rakas Jumalalle.




2.Moos.3

Mooseksen elämässä oli tapahtunut ihme vauvana, kun hän oli säästynyt Egyptin faraon määräykseltä, että kaikkien poikalasten oli kuoltava (2.Moos.1:22). Sittemmin Mooses oli joutunut pakenemaan maasta. Hän oli asettunut Midianin maahan, missä hän kaitsi lampaita. Epäilemättä Mooseksen elämän ihmeiden top 10 listalle pääsi luvussa 3 esiintyvä tapahtuma Jumalan kohtaamisesta palavassa pensaassa. Siinä Mooses oli ajamassa lampaita erämaassa, kun Jumala ilmestyi pensaassa, jota tuli ei kuluttanut.

Palavassa pensaassa ilmestynyt Jumala antoi Moosekselle käskyn palata Egyptiin ja viedä israelilaiset pois maasta. Käsky varmasti hätkähdytti Moosesta.  ”Mutta Mooses sanoi Jumalalle: ’Mikä minä olen menemään faraon tykö ja viemään israelilaisia pois Egyptistä?’” (jae 11). Ajatus saattoi kuulostaa jopa pähkähullulta. Vielä seuraavassa luvussa Mooses sanoo: ”Oi Herra, lähetä kuka muu tahansa!” (2.Moos.4:13).


Kun Jumala kutsuu ihmisen tehtäväänsä, hän myös varustaa ihmisen. Se ei tietysti takaa sitä etteikö ihminen olisi peloissaan tehtävän edessä. Kyllähän se pelottaa kun on varmuus siitä, että omat voimat eivät riitä tehtävän suorittamiseen. Jotenkin kutsun vastaanottanut ja hyväksynyt ihminen saa kuitenkin varmuuden siitä, että tehtävässä todella on Jumala mukana joka auttaa kaikessa. Tällaisen varmuuden sai myös Mooses. Saman varmuuden voit saada myös sinä.




2.Moos.2

Egyptin farao oli antanut käskyn, että kaikki poikalapset, jotka syntyivät, tuli heittää Niilin virtaan. Maassa asuvat israelilaiset olivat jo entuudestaan orjan asemassa; heillä teetettiin väkivalloin töitä. Kun hebrealaiseen perheeseen syntyi Mooses-vauva, heidän vanhempansa olivat tukalassa tilanteessa; lapsi tulisi heittää Niiliin. Ellei Jumala olisi puuttunut tapahtumien kulkuun, Mooses olisi kuollut. Mutta Mooseksen tuli jäädä eloon. Hänen tehtävänään oli kansan vapauttaminen Egyptin orjuudesta.

”-Ja israelilaiset huokailivat orjuuttansa ja valittivat; ja heidän huutonsa heidän orjuutensa tähden nousi Jumalan tykö. Ja Jumala kuuli heidän vaikeroimisensa, ja Jumala muisti liittonsa Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin kanssa. Ja Jumala katsoi israelilaisten puoleen, ja Jumala piti heistä huolta.” (jakeet 23-25).


”Katso, Jumala on minun auttajani, Herra on minun sieluni tuki.” (Ps.54:6). 


Kenen puoleen ihminen hädässänsä kääntyy ellei hän usko Jumalaan?




2.Moos.1

Egyptiin orjana joutunut Joosef, jonka Jumala nosti Egyptin kakkosmieheksi sekä Egyptin farao, olivat kutsuneet Josefin isän perheineen Egyptiin. Israelilaiset lisääntyivät runsaasti Egyptissä. Kun Joosef ja koko se sukupolvi oli kuollut, uusi Egyptin kuningas alkoi ahdistamaan maassa asuvia israelilaisia. Raamatussa sanotaan: ”Niin egyptiläiset pitivät israelilaisia orjantyössä väkivalloin ja katkeroittivat heidän elämänsä kovalla laasti- ja tiilityöllä ja kaikenlaisella työllä ulkona kedolla, kaikenlaisella työllä, jota he teettivät heille väkivalloin.” (jakeet 13-14). Tilanne ajautui niin pahaksi, että farao antoi käskyn: ”Kaikki poikalapset, jotka syntyvät, heittäkää Niilinvirtaan, mutta kaikkien tyttölasten antakaa elää.” (jae 22).


Uuden testamentin puolella kerrotaan kuningas Herodeksen antaneen vastaavanlaisen käskyn. Hän ”lähetti tappamaan kaikki poikalapset Beetlehemistä ja koko sen ympäristöstä, kaksivuotiaat ja nuoremmat-” (Matt.2:16). Tappamisen kohteena oli mm. Beetlehemissä syntynyt Jeesus.


Väkivallalla ei kuitenkaan voida tehdä tyhjäksi Jumalan työtä. Kristinuskoa ei voida hävittää väkivallalla tai yhteiskunnan lainsäädännöllä. Kristinusko sekä Jumalan silmäterä Israel ovat ja pysyvät Jumalan lupausten mukaisesti.


”Älkää peljätkö niitä, jotka tappavat ruumiin, mutta eivät voi tappaa sielua; vaan ennemmin peljätkää häntä, joka voi sekä sielun että ruumiin hukuttaa helvettiin.” (Matt.10:28)