2.Moos.15

Edellisessä luvussa Jumala oli käskenyt Moosesta: ”Mutta sinä nosta sauvasi ja ojenna kätesi meren yli ja halkaise se, niin että israelilaiset voivat käydä meren poikki kuivaa myöten.” (2.Moos.14:16).  ”Ja israelilaiset kulkivat meren poikki kuivaa myöten, ja vesi oli heillä muurina sekä oikealla että vasemmalla puolella.” (2.Moos.14:22). Luvussa 15 sanotaan: ”Ja sinun vihasi puhalluksesta kasaantuivat vedet, laineet seisahtuivat roukkioiksi, syvyyden aallot hyytyivät keskelle merta.” (jae 8). 

Jumalan avulla Isarelilaiset pääsivät turvaan, mutta vihollinen hukkui. ”Sinun tuulesi puhalsi, ja meri peitti heidät; he upposivat valtavesiin niinkuin lyijy” (jae 10). Riemu israelilaisten keskuudessa oli suuri. Siinä ei pullisteltu omia lihaksia vaan osoitettiin kiitos  ja kunnia Jumalalle. ”Herra on minun väkevyyteni ja ylistysvirteni, ja hänestä tuli minulle pelastus. Hän on minun Jumalani, ja minä ylistän häntä, hän on minun isäni Jumala, ja minä kunnioitan häntä” (jae 2). 

Minua erityisesti kiehtoo Jumalan muuttumattomuus. Hän on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti. Hän on yli tämän maailman hömpötysten. ”Herra on kuningas aina ja iankaikkisesti.” (jae 18).

2.Moos.14

Kymmenennen vitsauksen jälkeen Egyptin farao päästi Jumalan kansan, Israelin, lähtemään Egyptin orjuudesta. Raamatussa sanotaan, että ”israelilaiset olivat lähteneet voimallisen käden suojassa.” (jae 8). Luvussa 13 sanottiin: ” Ja Herra kulki heidän edellänsä, päivällä pilvenpatsaassa johdattaaksensa heitä tietä myöten ja yöllä tulenpatsaassa valaistaksensa heidän kulkunsa, niin että he voivat vaeltaa sekä päivällä että yöllä. Pilvenpatsas ei poistunut päivällä eikä tulenpatsas yöllä kansan edestä.” (2.Moos.13:21-22).  

Vaikka faraon mieli vielä muuttuikin ja sotavaunut lähtivät Israelin perään, olivat israelilaiset turvattuja. ”Niin Jumalan enkeli, joka oli kulkenut Israelin joukon edellä, siirtyi kulkemaan heidän takanansa; ja pilvenpatsas siirtyi heidän edeltänsä ja asettui heidän taaksensa ja tuli egyptiläisten joukon ja Israelin joukon väliin; ja pilvi oli pimeä noille ja valaisi yön näille. Näin koko yönä  toinen joukko ei voinut lähestyä toista.” (jakeet 19-20).

Vaikka Israelilla oli selkeä yliluonnollinen tuki, jonka kaikki näkivät omin silmin, se ei kuitenkaan estänyt israelilaisia pelkäämästä. Heillähän ei ollut tilanteessa luonnollista pakotietä ja vihollinen oli väkevä. Mutta niinkuin voimme lukea, Jumala oli, ja on tänäkin päivänä, vihollista väkevämpi. Jumala näytti yliluonnollisen pelastustien halkaisemalla meren kahtia ja saattamalla hämminkiin Egyptin joukon.

Kun ihminen on elämässään satimessa eikä näe mitään ratkaisua edessään, on Jumalalla vielä tarjota pelastustie minkä olemassa olosta ihminen ei tiedä mitään. Raamatussa sanotaan: ”Ja avuksesi huuda minua hädän päivänä, niin minä tahdon auttaa sinua, ja sinun pitää kunnioittaman minua” (Ps.50:15). 

2.Moos.13

Luvussa 13 mainitaan useasti kuinka Jumala vei israelilaiset Egyptin orjuudesta väkevällä kädellä. Kun selaa tapahtumia edellisissä luvuissa, voi todeta kuinka Jumala toteutti kymmenen vitsausta, rangaistustuomiota Egyptiä ja faraota vastaan: veri, sammakot, sääsket, paarmat, karjarutto, paiseet, rakeet, heinäsirkat, pimeys ja esikoisten surma. 

En usko, että tänä päivänä Jumala rankaisee Jeesuksen veren suojassa olevaa uskovaa (vertaa 2.Moos.12:13). Jumala kyllä koettelee ja kasvattaa uskovaa monella eri tapaa, mikä voi tuottaa kärsimystä. Kaikki mitä Jumala tekee, on ehdottoman hyvää ja oikein. Saan olla kiitollinen myös siitä, että olen ollut arvollinen olemaan Jumalan taivuttelevassa koulussa. ’Auts ja aamen’ ovat kyllä tulleet tutuiksi ja ovat myös ihan tätä päivää.

Kun seuraa korona-ajan tapahtumia, mieleen voi tulla, että nyt Jumala rankaisee kansaa, joka on kääntänyt Jumalalle selkänsä. Tätä on hyvä pohtia. Kyse voi olla myös Jumalan väkevästä puheesta. Mutta kuuleeko kansa?

2.Moos.12

Luvussa 12 Jumala toteutti kymmenennen vitsauksen rangaistustuomiona kakista Egyptin jumalista (jae 12). Herra surmasi Egyptin maan esikoiset, sekä ihmiset että eläimet. Vain ne, jotka olivat karitsan verellä merkityissä taloissa, säästyivät. ”Ja veri on oleva merkki, teille suojelukseksi, taloissa, joissa olette; sillä kun minä näen veren, niin minä menen teidän ohitsenne, eikä rangaistus ole tuhoava teitä, kun minä rankaisen Egyptin maata.” (jae 13).

Karitsa ja veri viittaavat Jeesukseen Kristukseen, Jumalan karitsaan ja Hänen kalliiseen vereensä (Joh.1:29, Ilm.5:12, 7:14, 1.Piet.1:18-19). Jeesukseen uskova on Karitsan veren suojassa. Hän ei joudu tuhoon, vaan hänet on iankaikkisesti lunastettu (Hebr. 9:12).

Kun puhun Kristuksen verestä, puhun asioista, jotka ovat perustavaa laatuaan olevia, iankaikkisia asioista, mitä kukaan dosenttiteologi ei voi vesittää tai järkeillä pois. 

2.Moos.11

Luvussa 10 Jumala toteutti Egyptille kaksi vitsausta: heinäsirkat ja pimeyden. Vitsauksissa Jumala varjeli israelilaiset. Esimerkiksi pimeydestä sanotaan: ”Ei kukaan voinut nähdä toistansa, eikä kukaan voinut liikkua paikaltansa kolmeen päivään. Mutta kaikilla israelilaisilla oli valoista asuinpaikoissansa.” (2.Moos.10:23)

Luvussa 11 Jumala ilmoitti viimeisen vitsauksen, esikoisten kuoleman. Israelilaisten erityisvarjeluksesta sanotaan: ”Mutta kenellekään israelilaiselle ei koirakaan ole muriseva, ei ihmiselle eikä eläimelle, tietääksesi, että Herra tekee erotuksen egyptiläisten ja Israelin välillä.” (2.Moos.11:7).

Sama muuttumaton iankaikkinen Jumala varjelee omiaan myös tänä päivänä. Kyllä minulle koira voi murista, voin kaatua maton reunasta ja saada jonkun virustaudin, mutta yhtä kaikki, Jumalan omana kompastelen rauhassa Jeesus sydämessä; Tiedän, että eräänä päivänä kompastelu loppuu ja saan nähdä rakkaan Vapahtajani, Jeesuksen, kasvoista kasvoihin.

2.Moos.10

”Sitten Herra sanoi Moosekselle: ’Mene faraon tykö, sillä minä olen koventanut hänen sydämensä ja hänen palvelijainsa sydämet, että tekisin nämä tunnustekoni heidän keskellänsä ja että sinä kertoisit lapsillesi ja lastesi lapsille, mitä minä olen tehnyt egyptiläisille, ja minun tunnustekoni, jotka olen tehnyt heidän keskellänsä, tietääksenne, että minä olen Herra.’” (jakeet 1-2).

Jumala tekee ihmeitä. Sitä tuskin kukaan Jumalaan uskova kiistää. On tärkeää kertoa Jumalasta ja Hänen teoistaan lapsille. Lapsilla on myös oikeus kuulla evankeliumi Jeesuksesta, jotta he tulisivat tuntemaan totuuden. On Raamatun mukaista ja ymmärrettävää, että lapsen jumalaton vanhempi vastustaa Jumalaa. Vastustus ei kuitenkaan tee Jumalaa olemattomaksi, minkä faraokin sai kokea. 

Raamatussa sanotaan: ”Ja hän sanoi heille: ’Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille.’” (Mark.16:15).

2.Moos.9

Luvussa 9 Jumala jatkoi Egyptin rangaistustuomioita. Luvussa on kolme vitsausta: karjarutto, paiseet ja rakeet. Jumala sanoi faraolle: ”mutta juuri sitä varten minä olen antanut sinun säilyä, että näyttäisin sinulle voimani ja että minun nimeni julistettaisiin kaiken maan päällä.” (jae 16). Farao myönsi, että hän oli tehnyt syntiä, mutta hänen sydämensä ei ollut vielä kääntynyt Herran puoleen. Mooses sanoi: ”Mutta et sinä eivätkä sinun palvelijasi, sen kyllä tiedän, vielä nytkään pelkää Herraa Jumalaa.” (jakeet 27 ja 30).

Suullaan ihminen voi pälpättää mitä tahansa. Sydämessä tapahtuu ihmisen kääntyminen Jumalan puoleen. 

Raamatussa Uuden testamentin puolella sanotaan, että tie Isän luo tapahtuu Jeesuksen Kristuksen kautta (Joh.14:6). Anteeksianto synneistä tapahtuu ottamalla vastaan Jeesuksen Kristuksen tekemä sovitustyö. ”Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa -”, ”Sen, joka ei synnistä tiennyt, hän meidän tähtemme teki synniksi, että me hänessä tulisimme Jumalan vanhurskaudeksi.” (2.Kor.5:19-21, ks. myös 1. Kor.15:3-4).