Tuom.15

"Kurjat ja köyhät etsivät vettä, eikä sitä ole; heidän kielensä kuivuu janosta. Mutta minä, Herra, kuulen heitä, minä, Israelin Jumala, en heitä hylkää. Minä puhkaisen purot kalliokukkuloihin, lähteet laaksojen pohjiin; minä muutan erämaan vesilammikoiksi ja hietikon hetteiköksi." (Jes.41:17-18). 

Jumala antoi israelilaisille kalliosta vettä (2.Moos.17:5-6, 4.moos.20:8-11). Simsonille Jumala antoi vettä aasin leukaluun hampaasta (Tuom. 15:18-19). Ihmisen kuivaan näännyttävään elämään virvoituksen lähteet synnyttää ja avaa Jeesus. "mutta joka juo sitä vettä, jota minä hänelle annan, se ei ikinä janoa; vaan se vesi, jonka minä hänelle annan, tulee hänessä sen veden lähteeksi, joka kumpuaa iankaikkiseen elämään". (Joh.4:14).

Tuom.14

"Niin Simson meni isänsä ja äitinsä kanssa alas Timnaan. Mutta kun he saapuivat Timnan viinitarhoille, niin katso, nuori leijona tuli kiljuen häntä vastaan. Silloin Herran henki tuli häneen, niin että hän repäisi sen, niinkuin olisi reväissyt vohlan, sulin käsin. Eikä hän ilmoittanut isälleen eikä äidilleen, mitä oli tehnyt." (Tuom.14:5-6)

Simson oli yksi Israelin monista Jumalan nostamista tuomareista. Raamatussa sanotaan, että Herran henki alkoi Simsonissa vaikuttaa Daanin leirissä, Soran ja Estaolin välillä (ks. Tuom. 13:25; 14:5-6, 19; 15:13-14).

Uudessa testamentissa sanotaan, että Paavalin kätten kautta "Jumala teki ylen voimallisia tekoja" (ks. Ap.t.19:11). Paavali mm. paransi sairaita (Ap.t.14:8-10, 28:8).  Pyhästä Hengestä sanotaan: "vaan, kun Pyhä Henki tulee teihin, niin te saatte voiman, ja te tulette olemaan minun todistajani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa ja aina maan ääriin saakka". (Ap.t.1:8). Niin todistajien viesti on tullut aikanaan myös tänne peräpohjolaan. Ajattele sinä Jeesuksen oma, että sinussa asuu sama Henki kuin Apostoli Paavalilla ja Jeesuksella Kristuksella (Joh.14:16, Room.5:5; 1.Kor. 6:19). 

Tuom.13

 "Sillä katso, sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan; partaveitsi älköön koskettako hänen päätänsä, sillä poika on oleva Jumalan nasiiri äitinsä kohdusta asti, ja hän on alottava Israelin vapauttamisen filistealaisten käsistä." (Tuom.13:5)

Yllä olevassa jakeessa puhutaan Simsonista joka oli Jumalan nasiiri äitinsä kohdusta asti. Nasiirina oloon liittyi mm. pidättäytyminen viinistä ja väkijuomista, hiuksia ei saanut leikata eikä saanut mennä kuolleen luo (4.Moos.6). Ihminen saattoi tehdä nasiirilupauksen Herralle määräajaksi. Ehkäpä apostoli Paavalikin oli tehnyt vastaavan lupauksen (ks. Ap.t.18:18). Muita mahdollisia nasiirilupauksen tehneitä olivat Johannes Kastaja ja Samuel (1.Sam.1:11). Lue myös Aam.2:11-12.

 Koska Simson oli nasiiri äitinsä kohdusta asti, Herran enkeli sanoi äidille: "Varo siis, ettet juo viiniä ja väkijuomaa etkä syö mitään saastaista." (Tuom.13:4). 

Tuom.12

 "Hänen jälkeensä oli sebulonilainen Eelon tuomarina Israelissa; hän oli tuomarina Israelissa kymmenen vuotta. Sitten sebulonilainen Eelon kuoli, ja hänet haudattiin Aijaloniin, Sebulonin maahan." (Tuom.12:11-12)

Tässä on kaikki mitä Raamattu kertoo Israelin tuomarista nimeltä Eelon. Eikö hän tehnyt elämässään mitään tärkeätä kun hänestä ei muuta kerrota? Varmasti hän teki paljonkin tärkeitä asioita, sillä johtihan hän Israelia kymmenen vuotta. 

Minulle tämä Raamatun kohta puhuu osallisuudesta kokonaisuudessa. Esimerkiksi sinä Jumalan lapsi Jeesuksessa Kristuksessa olet osa sitä ihmeellistä vuosituhansien katkeamatonta ketjua, jotka ovat ottaneet Jeesuksen vastaan Vapahtajanaan. Se on ihmeellistä ja se kumpuaa suoraan Raamatun lehdiltä (ks. Ap.t.1:8). Todennäköisesti minäkään en jätä jälkeeni mitään kirjoihin jääviä saavutuksia, mutta se ei olekaan tärkeää. Tärkeää on hiljainen Jumalan työ minkä Isä taivaassa näkee.

Tuom.11

Ammonilaiset ahdistivat Israelia kahdeksantoista vuotta (Tuom.10:8). Sotaurho Jefta gidealaisten päämiehenä lähti ammonialaisia vastaan. Jefta teki lupauksen Herralle: "-Jos sinä annat ammonilaiset minun käsiini, niin tulkoon kuka tulkoonkin minua vastaan taloni ovesta, kun minä voittajana palaan ammonilaisten luota, hän on oleva Herran, ja minä uhraan hänet polttouhriksi"." (Tuom.11:30-31). Kun Jefta palasi voittajana kotiinsa, hänen tyttärensä tuli  ulos isäänsä vastaan vaskirumpua lyöden ja karkeloiden. Jefta pani täytäntöön Herralle tekemänsä lupauksen (Tuom. 11:36-40, ks. myös 4.Moos.30:3).

Kaikessa kauheudessaan tämä Raamatun kohta puhuu kuuliaisuudesta Herralle. En tiedä, miksi Jeftan suusta piti tulla juuri tuollaiset sanat. Ehkä se on meille tänä päivänä opiksi, että harkitsemme mitä suustamme päästämme - että olemme hitaita puhumaan (Jaak.1:19, ks. myös Matt.5:33-37). Toisaalta se muistuttaa myös kuuliaisuudesta Herraa kohtaan. Tajuammeko me todella, että meillä on elävä todellinen Jumala?

Tuom.10

"Niin israelilaiset sanoivat Herralle: "Me olemme syntiä tehneet; tee sinä meille aivan niinkuin hyväksi näet, kunhan vain tänä päivänä autat meitä"." (Tuom.10:15)

Mitä voi hädässä oleva muuta kuin kääntyä Herran puoleen? "kunhan vain tänä päivänä autat meitä". Kuinka totta! Hätä on todellinen, mutta niin on Pelastajakin. Jumala vapauttaa piinatun, hallelujaa!

Uudessa testamentissa sanotaan: "Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä." (1.Joh.1:9). 

Taivumme Herra Sinun tahtoosi, Sinun mielesi mukaan. Auta meitä tänä päivänä!

Tuom.9

 "Ja Gideonilla oli seitsemänkymmentä poikaa, jotka olivat lähteneet hänen kupeistansa; sillä hänellä oli monta vaimoa. Ja myös hänen sivuvaimonsa, joka hänellä oli Sikemissä, synnytti hänelle pojan, ja hän antoi tälle nimen Abimelek." (Tuom.8:30-31)

Abimelek halusi hallitsijaksi, eikä kaihtanut keinoja. Luvussa 9 kerrotaan, kuinka Abimelek surmasi isänsä pojat, siis veljensä,  'saman kiven päällä' (Tuom.9:5). 

Paha saa kuitenkin aina palkkansa. Luvun 9 lopussa kerrotaan, että eräs nainen heitti jauhinkiven Abimelekin päähän. "Silloin hän heti huusi palvelijalle, joka kantoi hänen aseitansa, ja sanoi hänelle: "Paljasta miekkasi ja surmaa minut, ettei minusta sanottaisi: 'Nainen tappoi hänet'". Ja hänen palvelijansa lävisti hänet, ja hän kuoli." (Tuom.9:54).

Hyvä saa myös aina palkkansa. "Mutta te, veljet, älkää väsykö tekemästä sitä, mikä hyvää on." (2.Tess.3:13). Palkitsija on Jumala. "Ja sinun, Herra, on armo; sillä sinä maksat kullekin hänen tekojensa mukaan." (Ps.62:13, ks.myös Hebr.11:6)