2.Kun.1

"Niin hän kuoli, Herran sanan mukaan, jonka Elia oli puhunut. Ja Jooram tuli kuninkaaksi hänen sijaansa Jooramin, Joosafatin pojan, Juudan kuninkaan, toisena hallitusvuotena, sillä Ahasjalla ei ollut poikaa." (2.Kun.1:17)

Minun piti lukea yllä oleva jae moneen kertaan ennenkuin ymmärsin sen.

Annan mielenkiintoisen tehtävän: Lue Raamattua Kuninkaan kirjoista eteen päin ja laita paperille järjestykseen aikajanalle Israelin ja Juudan kuninkaat. Ensimmäinen haaste tässä tehtävässä voi tulla Jooramin kohdalla. Sekä Israelissa että Juudassa oli näet saman niminen kuningas. Uskon, että kyseessä ei ollut sama henkilö. On myös ilmeistä, että Jooram ja Joosafat olivat vähän aikaa molemmat samaan aikaan Juudan kuninkaina (vrt. 2.kun.1:17; 2.Kun.3:1 ja 2.Kun.8:16). Lisäksi kerrotaan, että Juudan kuningas Jooram oli naimisissa Israelin kuninkaan Ahabin tyttären kanssa. Mielenkiintoisia koukeroita. Jumalan Sana on monella tavalla rikas.

1.Kun.22

"Ja sanansaattaja, joka oli mennyt kutsumaan Miikaa, puhui hänelle sanoen: "Katso, kaikki profeetat ovat yhdestä suusta luvanneet kuninkaalle hyvää; olkoon sinun sanasi heidän sanansa kaltainen, ja lupaa sinäkin hyvää". Mutta Miika vastasi: "Niin totta kuin Herra elää, sen minä puhun, minkä Herra minulle sanoo"." (1.Kun.22:13-14) 

Olen kokemuksesta huomannut, että seurakunnalle tarkoitetun sanan tulee nousta Raamatun lukemisen kautta. Ei siis niin, että miettäisiin itse eri aihevaihtoehtoja ja sitten päädyttäisiin johonkin tiettyyn mikä tuntuisi hyvältä. Raamatun lukemisen kautta Jumala antaa jaettavan sanan. Minun kannaltani mukavinta olisi, jos jaettava sana tulisi hyvissä ajoin ennen tilaisuutta jossa puhutaan, mutta aina näin ei ole käynyt. On myös ihmisiä, joille Jumala antaa aina saarna-aiheen siinä hetkessä kun pitää alkaa puhumaan. Uskon, että Jumala voi antaa aiheen etukäteen tai sitten siinä hetkessä. Kummassakin tapauksessa puhujan tulisi olla Jumalan Pyhän Hengen johdatuksessa ja sysätä mahdolliset omat suunnitelmat syrjään.

1.Kun.21

"Ja kaksi kelvotonta miestä tuli ja istui häntä vastapäätä. Ja ne kelvottomat miehet todistivat Naabotista kansan edessä sanoen: "Naabot on kironnut Jumalaa ja kuningasta". Silloin he veivät hänet kaupungin ulkopuolelle ja kivittivät hänet kuoliaaksi." (1.Kun. 21:13)

Naabot tuomittiin kuolemaan (ks. 3.Moos.24:16), vaikka hän oli syytön. Iisebel, kuningas Aahabin puoliso, käytti valtaansa vääryyteen ja junaili kaiken niin, että Naabot tuomittaisiin. Kelvottomat miehet antoivat väärän todistuksen (ks. 2.Moos.20:16). Miksi näin tehtiin? Jotta kuningas saisi Naabotin viinitarhan itselleen.

Iisebel oli henkilö, jota pelättiin. Hänellä oli valta-asemansa puolesta mahdollisuus toteuttaa pimeitä ajatuksiaan. Hänen loppunsa oli sen mukainen. "Jisreelin vainiolla koirat syövät Iisebelin lihan." (ks. 2.Kun.9:30-37).

Lähimmäisestä on hyvä antaa aina oikea todistus riippumatta siitä kuka henkilö on kyseessä. Raamatussa puhutaan siitä, että ei katsota henkilöön. Ei anneta ns. pärstäkertoimen vaikuttaa todistuksen annossa.

1.Kun.20

"Silloin Jumalan mies astui Israelin kuninkaan eteen ja sanoi: "Näin sanoo Herra: Sentähden, että aramilaiset ovat sanoneet: 'Herra on vuorijumala eikä laaksojumala', annan minä koko tämän suuren lauman sinun käsiisi, tullaksenne tietämään, että minä olen Herra."" (1.Kun.20:28).

Kyse ei ole olosuhteista tai henkilöresursseista vaan Jumalasta. Kun Jumala haluaa, että voitto tulee missä tahansa asiassa, se tulee.

"Jumalaton miettii vanhurskaalle pahaa ja kiristelee hänelle hampaitansa; mutta Herra nauraa hänelle, sillä hän näkee hänen päivänsä joutuvan." (Ps.37:12-13) 

Ihmispoloisen ilo ja rauha

Some on tuonut sohvaprofeetat maailman äänitorviksi. Elämme luopumuksen aikaa. Erilaista informaatiota tulee joka tuutista. Kysymys: Mitä voi ihmispoloinen kaiken tämän keskellä? Vastaus: Ihminen voi kaiken tämän keskellä sitä samaa mitä hän on voinut useamman vuosituhannen ajan: luottaa Jumalan kirjoitettuun Sanaan. Tämän ajan oikea profeetta julistaa kirjoitettua Jumalan Sanaa niin, että kuulijassa herää ymmärrys. Tämän ajan oikea profeetta ei hyppää Raamatun sivuilta syrjään ja julista oman henkensä ajamana omia ajatuksiaan. 

"Mutta Herra sanoi minulle: "Valhetta ennustavat profeetat minun nimessäni; minä en ole lähettänyt heitä, en käskenyt heitä enkä puhunut heille. Valhenäkyjä, turhia ennustuksia ja oman sydämensä petosta he ennustavat teille." (Jer.14:14).

Suuresta luopumuksesta huolimatta elämme myös armon ajassa. Se tarkoittaa, että eksyneet voivat palata Jumala-yhteyteen ja kokea taas iloa ja rauhaa elämässään. Paluu Jumala-yhteyteen tapahtuu Jeesuksen Kristuksen kautta. Jos olet eksynyt, voit tehdä paluun nyt. Voit jatkaa itse tätä rukousta: "Rakas Jeesus..."

1.Kun.19

"Niin hän lähti sieltä ja kohtasi Elisan, Saafatin pojan, kun tämä oli kyntämässä; kaksitoista härkäparia kulki hänen edellänsä, ja itse hän ajoi kahdettatoista. Kulkiessaan hänen ohitsensa Elia heitti vaippansa hänen päällensä." (1.Kun.19:19).

Vaippa oli ilmeisesti viitta mikä kuvasti auktoriteettia ja voimaa. Se oli Elisalle kutsu profeetta Elian seuraajaksi. 

"Niin hän jätti härät, riensi Elian jälkeen ja sanoi: "Salli minun ensin antaa suuta isälleni ja äidilleni; sitten minä seuraan sinua". Elia sanoi hänelle: "Mene, mutta tule takaisin; tiedäthän, mitä minä olen sinulle tehnyt". Niin hän meni hänen luotaan takaisin, otti härkäparinsa ja teurasti sen, ja härkäin ikeellä hän keitti lihat; ne hän antoi väelle, ja he söivät. Sitten hän nousi ja seurasi Eliaa ja palveli häntä."" (1.Kun.19:20-21)

Nuorena luin sarjakuvia, missä oli ns. supersankareita. Teräsmiehellä ja Batmanilla oli myös viitta. Mutta se on Raamatussa,  eikä sarjakuvissa, missä sanotaan, että Elia löi viitallaan veteen "- ja vesi jakaantui kummallekin puolelle, ja he kävivät molemmat virran yli kuivaa myöten." (2.Kun.2:8)

Jumala käytti Eliaa ja Elisaa monissa voimallisissa teoissa. Kunpa nykynuoret löytäisivät Raamatun supersankarit.