Elämän hetket

Nykyelämä saattaa monelle olla kovin kiireistä. Aika ajoin on hyvä pysähtyä ja miettiä mikä elämässä on tärkeintä. Onko ne aikataulutetut asiat kalenterissa todella niitä asioita? Jos ajattelen omaa elämääni (mikä on kiireistä), kaipaisin enemmän aikaa pienille hetkille vaimon kanssa kahden kesken, kaipaan istua kiireettömästi rannassa tai rakentaa legotornia lapsen kanssa. Kun nyt mietin, huomaan kaipaavani yksinkertaisia yhteyksiä Jumalan luomien kanssaihmisten kanssa. Ja onhan minulla niitä. Kyse ei ole niiden puuttumisesta vaan ehkä siitä, että huomaan näiden pienten hetkien tärkeyden. Sillä näistä hetkistä elämä koostuu. Jokainen hetki elämässä on ainutlaatuinen ja arvokas. jokainen päivä on erilainen. Jokainen ihminen on Jumalan rakas.

Teologisista erimielisyyksistä

Jeesus rakastaa sinua. Kun tulin uskoon, minulle tuli ihmeellinen tarve etsiä käsiini Raamattu ja alkaa lukea sitä. Aloin lukea sitä alusta alkaen ja pääsinkin loppuun asti. Kovasti siinä alkupuolella tuntui olevan kaikenlaisia määräyksiä, asetuksia ja käskyjä. Sitten loppupuolella hebrealaiskirjeen kohdalla huomasin, että olipa hyvä lukea Vanhan testamentin uhrikäytännöstä.

Raamatun päähenkilö on Jeesus Kristus, joka on sovittanut koko maailman synnit Golgatan ristillä (ks. esim. Jes.53). Usko Jeesukseen on tärkein asia, sillä silloin ihminen pelastuu.

”Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi.” (Joh.3:16-17)

Kristityillä seurakunnilla ja yksittäisillä kristityillä saattaa olla erilaisia teologisia näkemyksiä siitä miten esimerkiksi lopunajan tapahtumat menevät, mikä on Israel ja Jumalan lupaukset sille, mikä ja milloin on tuhatvuotinen valtakunta, milloin on uskovien tempaus, mikä on Mooseksen lain noudattamisen suhde  kristittyihin, milloin seurakunta perustettiin jne. Nämä ovat ns. teologisia kysymyksiä, joilla ei ole merkitystä ihmisen pelastumisen kannalta, sillä ihminen pelastuu uskomalla Jeesukseen. 

Toki uskova voi haluta saada esimerkiksi näihin edellä mainittuihin asioihin tyydyttävän vastauksen ja se on ihan luonnollista. Pastori tai pappi toki näihin kysymyksiin vastaukset tulisi kyetä antamaan. Mutta se, että meillä sitten on se tyydyttävä selitys, ei saisi olla erottava tekijä muihin kristittyihin nähden jotka ajattelevat eri tavalla. Sillä Kristuksessa me olemme yhtä riippumatta siitä tapahtuuko tempaus ennen ahdistuksen aikaa vai sen jälkeen.

Jeesus Rakastaa sinua. Se on huippujuttu. Oikeasti sinun ei tarvitse pähkäillä teologisia asioita jos ne eivät ole sydäntäsi lähellä, vaan sinä voit nauttia Jumalan rakkauden läsnäolosta siinä missä sinä olet. Siinä on kaikki. Se tulisi olla kaikkien teologian tohtoreiden 1000 sivuisten järkäleiden lopputulema: Jumala on rakkaus, halleluja!