Herran pelko

"Synti sanoo jumalattomalle: minun sydämessäni ei ole Jumalan pelkoa hänen silmäinsä edessä." (PS.36:2)

Herran pelko on valtavan tärkeä teema Raamatussa. Tänä päivänä me ikään kuin hukutamme sen sanaan kunnioitus, mutta Herran pelko on enemmän! Tässä on vain muutama Raamatun kohta. Kannustan sinua maistelemaan aihetta Raamatusta lisää.

Herran pelko on viisautta (Job.28:28), viisauden alku (Ps.111:10), tiedon alku (Sananl.1:7), pahan vihaamista (Sanal.8:13), elämän lähde kuoleman paulain välttämiseksi (Sananl.14:27)

"Hallitkoon siis teitä Herran pelko. Ottakaa vaari siitä, mitä teette, sillä Herrassa, meidän Jumalassamme, ei ole vääryyttä eikä puolueellisuutta, eikä hän ota lahjuksia."" (2.Aik.19:7)

"Loppusana kaikesta, mitä on kuultu, on tämä: Pelkää Jumalaa ja pidä hänen käskynsä, sillä niin tulee jokaisen ihmisen tehdä." (Saarn.12:13)

Myrskyn jälkeen

"Ja hän astui venheeseen, ja hänen opetuslapsensa seurasivat häntä. Ja katso, järvellä nousi kova myrsky, niin että venhe peittyi aaltoihin; mutta hän nukkui. Niin he menivät ja herättivät hänet sanoen: "Herra, auta, me hukumme". Hän sanoi heille: "Te vähäuskoiset, miksi olette pelkureita?" Silloin hän nousi ja nuhteli tuulia ja järveä, ja tuli aivan tyven.
Ja ihmiset ihmettelivät ja sanoivat: "Millainen tämä on, kun sekä tuulet että meri häntä tottelevat?"" (Matt.8:23-27)

Jeesus oli samassa veneesä missä myrskysi. Jeesus on myös elämämme myrskyissä. Meidän tulee luottaa ja turvata Jeesukseen. Hänellä on valta yli myrskyjen. Emme odota hukkumistamme vaan tyyntä poutapäivää. Se koittaa ja saamme iloita yksinkertaisesta elämästä ja uudistuneesta yhteydestämme kaiken hyvän antajaan.

Jumalan työ menee eteen päin

"Sillä minä kasvatan umpeen sinun haavasi ja parannan sinut saamistasi iskuista, sanoo Herra, sinut, Siion, jolla on nimenä 'hyljätty', 'se, josta ei kukaan välitä'." (Jer.30:17)

Riippumatta siitä kuka, mistä, miksi tai kenen syystä, on painanut sinua maan rakoon, parannuksen saa aikaan Herra. Herra parantaa haavat. Parannus on seurausta ihmisen kääntymisestä elävän Jumalan puoleen.

Otetaan esimerkki. Ihminen kristillisessä yhteydessä mokaa pahemman kerran. Häntä katsotaan karsain katsein ja ihminen jättäytyy yhteisön ulkopuolelle. Ihminen tehdään mitättömäksi olemalla hiljaa tai häntä tietoisesti karttamalla. Kun tällainen langennut ja toisten tuomitsema ihminen jakaa murheensa Jumalalle, Jumala alkaa parantamaan haavoja. Uskossa Jeesukseen tapahtuu tervehtymistä - riippumatta lainkaan siitä yhteisöstä missä ihminen lankesi ja mistä hän koki parhaaksi poistua. Ihminen voi alkaa suorastaan kukoistamaan Kristuksessa. Jeesuksen verihaavojen kautta Hän on asemallisesti kuin puhdas neitsykäinen. Kaikki hänen syntinsä on Jumala täydellisesti anteeksi antanut 2000 vuotta sitten Golgatan ristillä. Ja niin Jumala alkaa avaamaan aivan uusia ovia ja Jumalan valtakunnan työ menee ihmeellisesti eteen päin.

Tahdon sanoa, että jos olet yhteisöstä pettyneenä lähtenyt pois, kenties oman lankeamisesi seurauksena, et silti ole lähtenyt pois Jumalan valtakunnasta! Usko vain Jumalaan. Jumalan työ jatkuu. Ehkä ympärillä tulee olemaan aivan uudet ihmiset. Mutta työn arvo on edelleen sama - Kristuksen kirkkauden kiitokseksi.

Jumala katkaisee kahleet

"koska olivat niskoitelleet Jumalan käskyjä vastaan ja katsoneet halvaksi Korkeimman neuvon. Hän masensi heidän sydämensä kärsimyksellä; he sortuivat, eikä ollut auttajaa. Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan. Hän vei heidät ulos pimeydestä ja synkeydestä, hän katkaisi heidän kahleensa." (Ps.107:11-14)

Tämä on lohdullista. Elämässään töpeksinyt voi kääntyä Jumalan puoleen. Jumala kuulee eksyneen huudon ja auttaa. Jumala tekee jotakin mitä ihminen itse ei pysty; Jumala katkaisee kahleet, vieläpä vie ulos pimeydestä.