Uskoon epäuskoisessa kodissa

"Jokainen eläköön edelleen sen osan mukaisesti, jonka Herra on hänelle suonut ja joka hänellä oli, kun Jumala hänet kutsui. Tämän ohjeen minä annan kaikissa seurakunnissa."
1. Kor.7:17

Uskoontultuaan ihminen saattaa nähdä omassa itsessään, mutta myös perheessään, asioita jotka ovat kaikkea muuta kuin kristillisiä. Ennen uskoon tuloa näillä asioilla ei niin ollut merkitystä. Ehkä asioista saatu hyöty omalle itselle painoi vaakakupissa eniten. Mutta nyt hämärähommissa viihtyvä aviomies tai vieraan uskonnon jumalaa palvova vaimo pistääkin ajatuksille vauhtia... Miten minä voin olla tällaisessa tilanteessa?

On lohdullista tietää, että Jumala on antanut uskon lahjana aivan varmasti oikealla hetkellä oman tahtonsa mukaan. Ja Jumalan tahto on aina oikein. Jumala voi pistää uskovan ihmisen epäuskoiseen kotiin - mutta toisaalta - onko koti enään epäuskoinen?

"Sitten sanon vielä, en Herran sanana vaan omanani: Jos jollakin veljellä on vaimo, joka ei usko, ja tämä suostuu asumaan hänen kanssaan, miehen ei pidä jättää häntä. Ja jos uskovalla naisella on aviomies, joka ei usko, ja tämä suostuu asumaan hänen kanssaan, vaimon ei pidä jättää miestään. Mies, joka ei usko, on uskovan vaimonsa pyhittämä, ja vaimo, joka ei usko, on uskovan miehensä pyhittämä. Muutenhan teidän lapsenne olisivat epäpuhtaita; nyt he kuitenkin ovat pyhiä. Mutta jos se puoliso, joka ei usko, tahtoo erota, niin erotkoon. Uskovaa veljeä tai sisarta ei tällaisessa tapauksessa sido mikään pakko. Jumala on kutsunut teidät elämään rauhassa. Ja mistä tiedät, vaimo, voitko pelastaa miehesi? Tai mies, mistä tiedät, voitko pelastaa vaimosi?"
1. Kor.7:12-16

Antamisesta

Ajatellaan, että on vaikka viisi kaveria. Varmaan joku heistä tuntee jonkun jolla ei ole varaa mennä elokuviin tai ei ole varaa lähteä autolla sukulaisen luokse koska bensa on niin kallista tai jolla ei ikinä olisi mahdollista ostaa musiikki cd:tä kaupasta. Mitä jos nämä viisi kaverusta ostaisivat kimpassa musiikki cd:n tai tankin täyteen bensaa lähimmäiselleen ihan vain rakkaudesta, antamisen ilosta tai jos heillä itsellään on raha tiukilla niin säästäisivät pikkuhiljaa tai auttaisivat muuten, esimerkiksi opettamalla soittamaan kitaraa tai miten vain.Lahja olisi pieni teko viidelle, mutta lahjan saajalle asia voisi olla valtava. Näin voisi ihan ruohonjuuritason ihmiset auttaa toinen toisiaan ja levittää samalla Rakkauden sanomaa. Ja jos aina olisi seuraava auttamiskohde jo valittu... Ja jos näitä auttajaryhmiä syntyisi lisää ja lisää...

 "Jos jollakin paikkakunnalla siinä maassa, jonka Herra, teidän Jumalanne, teille antaa, asuu joku köyhä israelilainen, älkää olko niin kovasydämisiä, että kieltäytyisitte auttamasta häntä. Olkaa anteliaita ja lainatkaa hänelle se, minkä hän tarvitsee. Te ette saa kohdella tylysti köyhää maanmiestänne kieltämällä häneltä halpamaisesti apunne vain sen vuoksi, että tiedätte seitsemännen vuoden, velkojen anteeksiantovuoden, olevan lähellä. Jos kiellätte apunne, hän huutaa avukseen Herraa, ja te joudutte syynalaisiksi. Antakaa hänelle auliisti ja iloisin mielin. Silloin Herra, teidän Jumalanne, siunaa teitä kaikissa töissänne ja kaikissa hankkeissanne. Köyhiä tulee maassanne olemaan aina. Siksi minä käsken teitä osoittamaan anteliaisuutta osattomille ja varattomille maanmiehillenne."
5. Moos. 15:7-11

Hänen laitumensa lampaat

"Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat."
Ps.100:3

Edes yksi hymy

Tuntuu, että tässä maassamme järjettömät teot ovat lisääntyneet (mm. perhesurmat ja  itsemurhat). Koen, että maassamme kyllä useat uskovat Jeesukseen hiljaa mielessään ja sehän on tietysti hyvä, että uskotaan. Osalle uskon asiat ovat tosin kuin ilmaa.

Raamatussa sanotaan näin:
"Sillä niinkuin ruumis ilman henkeä on kuollut, niin myös usko ilman tekoja on kuollut."
Jaak. 2:26

Kuinka hienoa onkaan jos hiljainen uskomme saa meidät välittämään lähimmäisistämme, vähän kyselemään naapureiden kuulumisia, tarjoamaan apuamme ilman että sitä erikseen pyydetään, edes vähän hymyilemään ja juttelemaan vaikka säästä. Ei sitä tiedä vaikka yksi hymy ja välittämisen osoitus voisi pelastaa ihmisen tekemästä jotakin kauheutta.

Herra on kuningas!

"Iloitkoon taivas, riemuitkoon maa! Julistakaa kaikkien kansojen kuulla: Herra on kuningas!"
1. Aik. 16:31

Epätoivoinen rajanylitys

Ihminen voi epätoivoisimpina hetkinään työntää itseään tarkoituksella yhä syvemmälle synkkyyteen, jotta kuvitteellinen raja ylittyy jonka jälkeen ei olisi enään paluuta "takaisin". Väistämätön on edessä, ihminen saa siitä varmuuden ja keinotekoisen rauhan astua tuhoon.

EI! Yhä edelleen Jeesus rakastaa ihmistä. Yhä edelleen on mahdollista aloittaa kaikki täysin alusta.  Niin kauan kun henki pihisee, on  mahdollista saada täysin uusi elämä, vapautus, syvä rauha ja Jumalainen rakkaus.  Riippumatta siitä mitä on tullut hölmöiltyä. Ei ole kuvitteellista rajaa minkä jälkeen kaikki on mennyttä!  On Jeesus Kristus ja Hänen sovitustyönsä ristillä. Ja ihmisen usko Jumalan Poikaan, Jeesukseen, joka on Tie, Totuus ja Elämä. Usko Jeesukseen pelastaa ihmisen tuholta.