Turhuuksien turhuus - Kaikki on turhaa - ilman uskoa

Kun Saarnaajan kirjaa lukee, niin vähän hämmentyy. Mitä tämä oikein on? Onko kaikki tosiaan pelkkää turhuutta.

Saarnaajan kirjassa Saarnaaja, Daavidin poika sanoo:
"Turhuuksien turhuus, sanoi Saarnaaja, turhuuksien turhuus, kaikki on turhuutta! Mitä hyötyä on ihmiselle kaikesta vaivannäöstä, jolla hän itseään rasittaa auringon alla?"
Saarn.1:2-3

Saarnaaja alkaa etsimään elämän tarkoitusta auringon alla. Hän etsii viisautta, rakentaa itselleen taloja, istuttaa puutarhoja, kokoaa kultaa, ottaa useita vaimoja... Sillä rahaa kyllä riitti, olihan hän kuningas.

"Minä en evännyt silmiltäni mitään, mitä ne halusivat, enkä kieltänyt sydämeltäni yhtäkään iloa. Vaivannäköni tuloksista minun sydämeni iloitsi, sen palkan sain kaikesta ponnistelustani."
Saarn.2:10

"Minä vihasin koko elämää, sillä kaikki, mitä auringon alla tapahtuu, oli minusta pelkkää pahaa, turhuutta ja tuulen tavoittelua."
Saarn.2:17

Eikö näytä, että Saarnaaja oli hukannut uskonsa ja etsi totuutta maallisesta, siitä mitä oli auringon alla? Oliko Saarnaaja eksynyt? Saarnaajasta kyllä huokuu masentunut tarkoituksettomuus...eikä ainakaan minulle tekstistä välity Jeesuksen tuomaa kaikkivoipaa rakkautta, iloa ja rauhaa, sitä mitä uskova kokee kun Henki koskettaa... Ehkä Saarnaajan kirja onkin esimerkki siitä, että maailmasta ei ratkaisua löydy...Ehkä totuus löytyykin "auringon yläpuolelta"... niin kuin  kirkossa kuulin opetettavan.

Kuitenkin Saarnaajan kirjan lopussa ikään kuin usko olisi löytynyt:
"Tässä lopputulos kaikesta, mitä nyt on kuultu: pelkää Jumalaa ja pidä hänen käskynsä. Tämä koskee jokaista ihmistä. Jumala vaatii tuomiolle kaikista salatuistakin teoista, niin hyvistä kuin pahoista."
Saarn.12:13-14

Jumalan tahdon toteutuminen

Minusta on selvää, että elämässä tapahtuu Jumalan tahto, jos elämänsä on rukouksessa antanut Jumalan haltuun. Jumalan tahto ei ole sama kuin ihmisen tahto.

Kristillinen Alfa-kurssi

Jos kokee olevansa uskonsa kanssa yksin tai epäilee koko uskonasiaansa, niin yksi matalakynnyksinen vaihtoehto lähestyä seurakuntaa uskonasioissa on ilmoittautua kristilliselle alfakurssille.

Mitä ikinä te rukouksessa pyydätte

"Jeesus sanoi heille: 'Uskokaa Jumalaan. Totisesti: jos joku sanoo tälle vuorelle: 'Nouse paikaltasi ja paiskaudu mereen!', se myös tapahtuu, jos hän ei sydämessään epäile vaan uskoo, että niin käy kuin hän sanoo. Niinpä minä sanon teille: Mitä ikinä te rukouksessa pyydätte, uskokaa, että olette sen jo saaneet, ja se on teidän.'"
Mark.11:22-24

Mahtavaa: ...että olette sen jo saaneet...

Kaunis kappale HB-yhtyeeltä

Nähdä mutta ei nähdä

Fariseusten täytyi nähdä kuinka Jeesus sapattina teki ihmeen parantamalla surkastuneen käden. Mutta fariseukset näkivät vain sapatin. He halusivat raivata Jeesuksen pois tieltä.

Myös meiltä Jumalan ihmeet ovat piilossa, jos sydämemme on kova. Me näemme mutta emme näe.

"Jeesus meni taas synagogaan. Siellä oli mies, jonka käsi oli surkastunut. Fariseukset pitivät silmällä, parantaisiko Jeesus miehen sapattina, sillä he tahtoivat nostaa syytteen häntä vastaan. Jeesus sanoi miehelle, jonka käsi oli surkastunut: 'Astu esiin', ja kysyi sitten fariseuksilta: 'Kumpi on sapattina luvallista, tehdä hyvää vai tehdä pahaa, pelastaa ihmishenki vai tappaa ihminen?' He eivät vastanneet mitään. Jeesus loi heihin vihaisen katseen; hän oli murheissaan heidän sydämensä kovuudesta. Hän sanoi miehelle: 'Ojenna kätesi.' Mies ojensi kätensä, ja se tuli ennalleen. Mutta fariseukset menivät ulos ja ryhtyivät heti Herodeksen kannattajien kanssa suunnittelemaan, miten saisivat Jeesuksen raivatuksi pois tieltä."
Mark.3:1.6

En minä ole tullut kutsumaan hurskaita, vaan syntisiä

"Kun fariseuksiin kuuluvat lainopettajat näkivät Jeesuksen syövän syntisten ja publikaanien seurassa, he sanoivat hänen opetuslapsilleen: 'Kuinka hän syö yhdessä publikaanien ja muiden syntisten kanssa!' Jeesus kuuli sen ja sanoi: 'Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat. En minä ole tullut kutsumaan hurskaita, vaan syntisiä.'"
Mark.2:16-17