Joos.16

"Mutta he eivät karkoittaneet kanaanilaisia, jotka asuivat Geserissä; niin kanaanilaiset jäivät asumaan Efraimin keskeen aina tähän päivään asti, mutta joutuivat työveron alaisiksi." (Joos.16:10, ks. myös Joos.17:13)

Oliko Jumala käskenyt olla karkottamatta kanaanilaisia? Oliko Jumala käskenyt laittaa kanaanilaisia työveron alle? Ei.

On helppoa ajatua vääryyden tielle! Kun sillä tiellä häämöttää taloudellista hyötyä, vääryys jotenkin taivutetaan oikeuden raameihin. Ihminen on taitava perustelemaan vääryyden toimintaansa. Vääryyden toimilla on kuitenkin aina seuraukset, jotka lähes poikkeuksetta johtavat kärsimykseen. Tässäkin on hyvä muistaa, että ihminen voi aina kääntyä Jumalan puoleen, tunnustaa rikkomuksensa, katua ja saada anteeksianto Jeesuksen verihaavojen kautta.


Joos.15

Luvussa 4.Moos.34 Jumala kertoi israelilaisille lupaamansa maan rajat. Israelilaisten tuli jakaa maa arvalla keskenään. Luvussa Joos.15 kuvataan Juudan sukukunnan maa-alue. Kartoista voi yrittää seurata luvussa esitettyä rajalinjaa.

Jumala on määrittänyt monenlaisia rajoja ihmisille suojaksi, niin maantieteellisiä rajoja kuin ihmiselämää ylipäätä koskevia rajoja. Jumala kertoo näistä rajoista Raamatussa. Jumalaton maailma haluaa kaataa Jumalan asettamat rajat. Näin tehden se tuottaa itselleen ja ympäristölleen vahinkoa.  

Raamatussa sanotaan: "Älä siirrä ikivanhaa rajaa, jonka esi-isäsi ovat asettaneet." (Sananl.22:28)

Joos.14

"Minä olin neljänkymmenen vuoden vanha, kun Herran palvelija Mooses lähetti minut Kaades-Barneasta vakoilemaan maata, ja minä annoin hänelle tietoja parhaan ymmärrykseni mukaan. Mutta veljeni, jotka olivat käyneet siellä minun kanssani, saivat kansan sydämen raukeamaan, kun taas minä uskollisesti seurasin Herraa, Jumalaani." (Joos.14:7-8).

Nämä sanat olivat kenissiläisen Jefunnen pojan, Kaalebin. Kaaleb puhui totta. Hän todella oli uskollisesti seurannut Herraa. Jumala itse antoi Kaalebista todistuksen: "'Ne miehet, jotka lähtivät Egyptistä, kaksikymmenvuotiset ja sitä vanhemmat, eivät saa nähdä sitä maata, jonka minä vannoen lupasin Aabrahamille, Iisakille ja Jaakobille, sillä he eivät ole minua uskollisesti seuranneet, paitsi Kaaleb, kenissiläisen Jefunnen poika, ja Joosua, Nuunin poika; sillä nämä ovat uskollisesti seuranneet Herraa'" (4.Moos.32:11-12).

Voi, kunpa joskus kuulisin nuo ihmeelliset sanat: "sinä olet uskollisesti seurannut Herraa". Herra, armahda minua syntistä maan tallaajaa.

Joos.13

Kun israelilaiset valloittivat Jumalan israelilaisille lupaaman maan, he jostain syystä eivät karkoittaneet kaikkia siellä asuvia kansoja. "Mutta israelilaiset eivät karkoittaneet gesurilaisia ja maakatilaisia, vaan gesurilaiset ja maakatilaiset jäivät asumaan Israelin keskeen aina tähän päivään asti." (Joos.13:13). 

Raamattu näyttää, että vieraiden kansojen jääminen israelilaisten keskuuteen, sisälsi riskin. "Ottakaa siis henkenne tähden tarkka vaari siitä, että rakastatte Herraa, teidän Jumalaanne. Sillä jos te käännytte hänestä pois ja liitytte näiden teidän keskuuteenne jääneiden kansojen tähteisiin ja lankoudutte heidän kanssansa ja yhdytte heihin ja he teihin, niin tietäkää, ettei Herra, teidän Jumalanne, enää karkoita näitä kansoja teidän tieltänne, vaan ne tulevat teille paulaksi ja ansaksi, kylkienne ruoskaksi ja okaiksi silmiinne, kunnes te häviätte tästä hyvästä maasta, jonka Herra, teidän Jumalanne, on teille antanut." 

Vieraiden kansojen kautta tuli riski kääntyä vieraisiin jumaliin. Onko samanlaista riskiä olemassa tänä päivänä? Nimikristittyjen osalta kyllä. Jeesukseen uskovien osalta tuskinpa. Näen asian teoreettisena minimaalisena mahdollisuutena, että uudestisyntynyt Jumalan lapsi kääntyisi sydämessään vieraan uskontokunnan Jumalan puoleen; mahdollisuus on olemassa, mutta todennäköisyys sille on noin nolla.


Joos.12

Luvussa 12 luetellaan israelilaisten voittamia kuninkaita Jordanin itä- ja länsipuolella. Psalmeissa 135 ja 136 kerrotaan, että itse asiassa Herra Jumala kukisti nämä kuninkaat ja antoi maan perintöosaksi israelilaisille.

"hän, joka kukisti suuret kansat ja tuotti surman väkeville kuninkaille, Siihonille, amorilaisten kuninkaalle, ja Oogille, Baasanin kuninkaalle, ja kaikille Kanaanin valtakunnille ja antoi heidän maansa perintöosaksi, perintöosaksi kansallensa Israelille." (Ps.135:10-12, ks. Ps.136:17-22).

Rohkaisuksi ja rakennukseksi

Saarnoja ajalla 2017-2021:

Linkki: Saarna-arkisto

Joos.11

"Kauan aikaa Joosua kävi sotaa kaikkia näitä kuninkaita vastaan." (Joos.11:18). Israelilaisten luvatun maan valloitus ei tapahtunut vuodessa eikä kahdessa. Raamatussa sanotaan: "Mutta minä en karkoita heitä sinun tieltäsi yhtenä vuotena, ettei maa tulisi autioksi eivätkä metsän pedot lisääntyisi sinun vahingoksesi;" (2.Moos.23:29, ks. 5.Moos.7:22).

Luvatun maan valloitus tapahtui vähitellen. Ehkä siihen meni aikaa viidestä seitsemään vuotta. Toistuvasti Jumala sanoi, että älä pelkää heitä. Jumala oli luvannut, että Hän olisi Joosuan kanssa. "-sillä Herra, sinun Jumalasi, on sinun kanssasi, missä ikinä kuljetkin." (Joos.1:9b). 

Ehkä sinäkin käyt parhaillaan jotakin henkilökohtaista taistelua läpi. Vaikka olisit myrskyn silmässä, voit sielläkin laittaa luottamuksesi Jeesukseen. Psalmi 23 kertoo, minne hyvä paimen sinut johdattaa.