Armo kasvattaa

Kun maailman lakia rikkoo, seuraa siitä useimmiten rangaistus (esim. sakkolappu).

Kun Jumalaa vastaan rikkoo, jää siitä ensinnäkin aina kiinni. Mutta rangaistuksen sijaan uskossa saa armahduksen. Kuinka kukaan viitsisi rikkoa armahtajaansa vastaan?

Kun tiedostaa tekemänsä vääryyden ja toisaalta Jumalan armon ja jos uskoo Jeesukseen pelastuakseen, niin onhan selvää, että vääryydet vähenee kasvun myötä.

Kirjeessä Titukselle (Tit.2:11-13) sanotaan, että armo kasvattaa:
"Jumalan armo on näet ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille, ja se kasvattaa meitä hylkäämään jumalattomuuden ja maailmalliset himot ja elämään hillitysti, oikeamielisesti ja Jumalaa kunnioittaen tässä maailmassa, kun odotamme autuaan toivomme toteutumista, suuren Jumalan ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kirkkauden ilmestymistä."

Sydämellä vai järjellä

Jotenkin tuntuu, että Jeesusta on paljon helpompi etsiä sydämellä kuin järjellä.

Itsestään selvyyksiä

Joka paikka on täynnä Luojamme töitä, joista on tullut meille niin itsestään selviä ettemme niitä edes huomaa. Puu on puu, ruoho on ruoho, kukka on kukka. Kuinka pieni vauva ihmetteleekään näitä asioita!

Voisiko Luoja todistaa olemassaoloaan selvemmin. Olemme Luojan töiden keskellä emmekä näe mitään.

Kun mikään ei riitä

Johanneksen ilmestyksessä on kohta joka jotenkin erityisesti saa minut ajattelemaan tätä aikaamme ja sitä miten ihminen sortuu ruokkimaan himojaan: mikään ei ole riittävästi eikä mistään saa riittävää tyydytystä.

"Henki valtasi minut, ja enkeli vei minut autiomaahan. Minä näin naisen, joka istui helakanpunaisen pedon selässä. Peto oli yltympäri täynnä siihen kirjoitettuja herjaavia nimiä, ja sillä oli seitsemän päätä ja kymmenen sarvea. Naisen puku hohti purppuraisena ja helakanpunaisena, hänen yllään kimalsivat kulta, jalokivet ja helmet, ja kädessään hän piti kultaista maljaa, joka oli täynnä hänen haureutensa iljetystä ja saastaa. Hänen otsassaan oli nimi, jolla on salainen merkitys: 'suuri Babylon, maailman porttojen ja iljetysten äiti'. Minä näin, että nainen oli juopunut pyhien verestä ja Jeesuksen todistajien verestä, ja hämmästyin suuresti hänet nähdessäni."
Ilm.17:3-6

Näistä jakeista huokuu tämän maailman petollisuus. Se ydin johon vain Jeesus Kristus antaa suojan. Rukous uskossa antaa voiman, on vastassa sitten mikä tahansa. Ja lopulta uskova pääsee perille Elämään.

Tie alttarille

Ennen ehtoollista Jumalanpalveluksessa laulun viimeiset sanat: "...Anna meille rauha" koskettaa aina.
Matka kirkkopenkistä alttarille - ihmisen elämänpolku Jumalan luo.
Alttarilta katsoen oikealla on saarnastuoli niin kuin Jeesuksen paikka on Jumalan oikealla puolella.

Vapaana

Ihminen ei voi omalla kurinalaisuudellaan selvitä tästä maailmasta ja sen houkutuksista niin että hänellä olisi rauha. Elämän ei tarvitse olla taistelua. Elää voi vapaana Jeesuksessa.

Kun Herra tulee

"Itse Herra laskeutuu taivaasta ylienkelin käskyhuudon kuuluessa ja Jumalan pasuunan kaikuessa, ja ensin nousevat ylös ne, jotka ovat kuolleet Kristukseen uskovina. Meidät, jotka olemme vielä elossa ja täällä jäljellä, temmataan sitten yhdessä heidän kanssaan pilvissä yläilmoihin Herraa vastaan. Näin saamme olla aina Herran kanssa."
1. Tess.4:16-17

Ketä me ylistämme?

Ketä me ylistämme? Jos se on joku urheilusankari tai tv-pappi, niin onko se oikein? Eikö meidän tule ylistää Jeesusta joka mahdollistaa pelastuksemme?

rock-henkinen musiikkivideolinkki

I Believe

Tie Jumalan luo

Jumalan ja ihmisten välillä on kuilu joka on nimeltään synti. Tämän kuilun yli kulkee ristinmuotoinen silta, jonka Jumala rakensi. Tämän sillan kautta, joka on Jeesus Kristus, ihminen pääsee Jumalan yhteyteen.