"Pelasta minut vihollisistani, Herra. Sinun tykösi minä pyrin suojaan. Opeta minut tekemään sitä, mikä sinulle kelpaa, sillä sinä olet minun Jumalani. Sinun hyvä Henkesi johdattakoon minua tasaista maata. Herra, virvoita nimesi tähden, vanhurskaudessasi auta minun sieluni ahdistuksesta. Tuhoa minun viholliseni armosi tähden ja hukuta kaikki, jotka minun sieluani ahdistavat, sillä minä olen sinun palvelijasi." (Ps.143:9-12)
"Kuule, Jumala, minun huutoni, huomaa minun rukoukseni. Maan ääristä minä sinua huudan, kun sydämeni nääntyy. Saata minut kalliolle, joka on minulle liian korkea. Sillä sinä olet minun turvapaikkani, vahva torni vihollista vastaan." (Ps.61:2-4)
"Vaikka minun ruumiini ja sieluni nääntyisi, Jumala on minun sydämeni kallio ja minun osani iankaikkisesti." (Ps.73:26)
Herra virvoittaa Jumalan palvelijan nääntyneen hengen, sielun, ruumiin tai/ja sydämen. Nääntymistä voi tapahtua eri syistä, esimerkiski vihollisen toimesta, erilaisissa ahdistuksissa, koettelemuksissa tai kiusauksissa. Mutta kerran Jumalan palvelija saa vielä iloita ylenpalttisesti Herran läsnäolossa. "Sillä minä virvoitan väsyneen sielun, ja jokaisen nääntyvän sielun minä ravitsen." (Jer.31:25)
Nääntyminen
Eräs kirja löydettiin
Raamattu on kirja joka osoittaa, että olen syntinen, mutta se osoittaa myös, että uskon kautta Jeesukseen olen saanut armon, syntini anteeksi. Raamattu on kirja, joka on monessa kodissa - pölyn peitossa; Ehkä se johtuu siitä, että omien jumalattomien asioiden kohtaaminen voi viedä ihmisen epämukavuusalueelle, ja jopa valinnan eteen. Ihminen joka antaa Jeesuksen valkeuden paistaa kaikkiin risukasoihinsa, ottaa kirjan käteensä uudestaan ja uudestaan.
Raamatussa on kohta, jossa pyhä kirja löydettiin. Kirjaa luettiin kuninkaalle ja kansa teki parannuksen.
"Kahdeksantenatoista hallitusvuotenaan, puhdistaessaan maata ja temppeliä, hän lähetti Saafanin, Asaljan pojan, kaupungin päällikön Maasejan ja kansleri Jooahin, Jooahaan pojan, korjaamaan Herran, hänen Jumalansa, temppeliä. Ja he tulivat ylimmäisen papin Hilkian luo ja jättivät Jumalan temppeliin tuodut rahat, joita leeviläiset, ovenvartijat, olivat koonneet Manassesta, Efraimista ja koko muusta Israelista ja koko Juudasta, Benjaminista ja Jerusalemin asukkailta. He antoivat ne työnteettäjille, jotka oli pantu valvomaan töitä Herran temppelissä, ja nämä maksoivat niillä työmiehet, jotka työskentelivät Herran temppelissä, laittoivat ja korjasivat temppeliä; niistä annettiin myös puusepille ja rakentajille, että nämä ostaisivat hakattuja kiviä ja puutavaraa kiinnitysparruiksi ja kattohirsiksi niihin rakennuksiin, jotka Juudan kuninkaat olivat turmelleet. Nämä miehet toimivat siinä työssä luottamusmiehinä. Ja leeviläiset Jahat ja Obadja, Merarin jälkeläiset, ja Sakarja ja Mesullam, Kehatin jälkeläiset, oli pantu valvomaan ja johtamaan heitä, ja myös kaikki leeviläiset, jotka ymmärsivät soittimia. He myöskin valvoivat taakankantajia ja johtivat kaikkia työmiehiä eri töissä. Leeviläisiä oli kirjureina, virkamiehinä ja ovenvartijoina. Kun he olivat viemässä ulos Herran temppeliin tuotuja rahoja, löysi pappi Hilkia Herran lain kirjan, joka oli annettu Mooseksen kautta. Ja Hilkia lausui ja sanoi kirjuri Saafanille: "Minä löysin Herran temppelistä lain kirjan". Ja Hilkia antoi kirjan Saafanille. Saafan vei kirjan kuninkaalle ja teki lisäksi kuninkaalle selon asiasta, sanoen: "Kaikki, mitä annettiin palvelijaisi tehtäväksi, he ovat tehneet: he ovat ottaneet esille rahat, jotka olivat Herran temppelissä, ja antaneet ne työnvalvojille ja työnteettäjille". Ja kirjuri Saafan kertoi kuninkaalle sanoen: "Pappi Hilkia antoi minulle erään kirjan". Ja Saafan luki siitä kuninkaalle. Kun kuningas kuuli lain sanat, repäisi hän vaatteensa. Ja kuningas käski Hilkiaa, Ahikamia, Saafanin poikaa, Abdonia, Miikan poikaa, kirjuri Saafania ja Asajaa, kuninkaan palvelijaa, sanoen: "Menkää ja kysykää minun puolestani ja niiden puolesta, joita on jäljellä Israelista ja Juudasta, neuvoa Herralta tästä löydetystä kirjasta. Sillä suuri on Herran viha, joka on vuodatettu meidän ylitsemme, sentähden että meidän isämme eivät ole noudattaneet Herran sanaa eivätkä tehneet mitään kaikesta siitä, mikä on kirjoitettuna tässä kirjassa." (2.Aik.34:8-21)
"Ja kuningas meni Herran temppeliin, ja hänen kanssaan kaikki Juudan miehet ja kaikki Jerusalemin asukkaat, myöskin papit ja profeetat, koko kansa pienimmästä suurimpaan. Ja hän luki heidän kuultensa kaikki Herran temppelistä löydetyn liitonkirjan sanat. Ja kuningas asettui pylvään viereen ja teki Herran edessä liiton, että heidän tuli seurata Herraa, noudattaa hänen käskyjänsä, todistuksiansa ja säädöksiänsä kaikesta sydämestään ja kaikesta sielustaan ja pitää liiton sanat, jotka olivat kirjoitettuina siinä kirjassa. Ja kaikki kansa yhtyi siihen liittoon." (2.Kun.23:2-3)
Nämä esimerkit kertovat, että Raamatun lukeminen voi saada aikaan suuria asioita. Muutos ihmisen sydämessä tapahtuu Jumalan elävän ja pysyvän sanan kautta (1.Piet.1:23)
Nuoruuden innossa viisaasti
"Älköön kukaan nuoruuttasi katsoko ylen, vaan ole sinä uskovaisten esikuva puheessa, vaelluksessa, rakkaudessa, uskossa, puhtaudessa." (1.Tim.4:12)
Joosia tuli Juudan kuninkaaksi 8 vuotiaana (2.Aik.34:1). Noin 16 vuotiaana hän alkoi tosissaan etsiä Jumalaa (2.Aik.34:3). Noin 20 vuotiaana hän aloitti puhdistustoiminnot poistaen epäjumalanpalvelusta (2.Aik.34:3-5; 2.Kun.23:24). Noin 26 vuotiaana hän antoi määräyksen Herran temppelin korjaamisesta (2.Aik.34:8).
On mahtavaa kun nuoret syttyvät Herran työhön. Samalla heille tulisi valistaa oikeaa ajankäyttöä, mikä pitää sisällään lepoa ja jos kotona on puoliso, niin aikaa hänelle. Tähän viimeiseen suosittelisin erinomaista kirjaa: "His Needs, Her Needs", jonka on kirjoittanut kristitty Williard F Harley. Kun nuori oikein innostuu Herran työstä, kotiväki helposti unohtuu, ja se ei ole Herran tahto.
Luomakunta ylistää Jumalaa
"Kohottakaamme sydämemme ynnä kätemme Jumalan puoleen, joka on taivaassa." (Valit.3:41)
Taivaat julistavat Jumalan kunniaa - koko ajan. Kaikki on läväytetty ihmisten silmien eteen peittelemättä ja salailematta. Luomakunta ojentautuu Luojaansa kohden. Jokainen voi sen nähdä, kuulla, tuntea tai haistaa. Ihminenkin, pystyssä, suuntautuu kohti Taivasta kuin kedon kukka. Se on niin tarkoitettu. (ks. Ps.19:1-5; Room.1:19-20; Ap.t.14:16-17)
"Se ei ole puhetta, se ei ole kieltä, jonka ääni ei kuuluisi." (Ps.19:4)
Vanhan testamentin käskyt
Jumalan suun laista sanotaan: "Sinun suusi laki on minulle kalliimpi kuin tuhannet kappaleet kultaa ja hopeata." (Ps.119:72). Psalmissa 19 puhutaan Herran laista, asetuksista, Herran pelosta ja oikeuksista: "Ne ovat kalliimmat kultaa, puhtaan kullan paljoutta, makeammat hunajaa ja mehiläisen mettä." (Ps.19:11)
Jos Herran laissa on esimerkiksi käsky: "Älä sano väärää todistusta lähimmäisestäsi" (2.Moos.20:16), otetaan se vastaan arvokkaana aarteena, eikä sanota väärää todistusta lähimmäisestämme. Muistetaan kuitenkin aina Raamatun kokonaisilmoitus, Uusi testamentti ja Jeesuksen opetukset. Esimerkiksi ketään ei enää kivitetä. Vanhan testamentin käsky "Älä sano väärää todistusta lähimmäisestäsi" on myös Uuden testamentin Jumalinen ohje.
Kerran ei enää syntiä, kirousta eikä vaivaa
"Ja hän näytti minulle elämän veden virran, joka kirkkaana kuin kristalli juoksi Jumalan ja Karitsan valtaistuimesta. Keskellä sen katua ja virran molemmilla puolilla oli elämän puu, joka kantoi kahdettoista hedelmät, antaen joka kuukausi hedelmänsä, ja puun lehdet ovat kansojen tervehtymiseksi. Eikä mitään kirousta ole enää oleva. Ja Jumalan ja Karitsan valtaistuin on siellä oleva, ja hänen palvelijansa palvelevat häntä ja näkevät hänen kasvonsa, ja hänen nimensä on heidän otsissansa.
Eikä yötä ole enää oleva, eivätkä he tarvitse lampun valoa eikä auringon valoa, sillä Herra Jumala on valaiseva heitä, ja he hallitsevat aina ja iankaikkisesti." (Ilm.22:1-5)
Ihmeellisiä jakeita eikö totta? Aikaisemmin luvussa Ilm. 21 puhutaan Uudesta taivaasta ja uudesta maasta sekä Uudesta Jerusalemista.
Millaista kaikki tulee olemaan Herran luona, jää nähtäväksi. Voimme luottaa siihen, että kun uskomme Jeesukseen, tulemme olemaan Herran luona. Siellä meillä ei enää ole syntiä, ei kirousta eikä mitään vaivaa. Tässä ajassamme välillä voimme saada maistiaisia tulevasta, mutta Herran luona se on iankaikkista. Tämän ajatteleminen antaa lohtua jaksaa tämäkin Jumalan armosta antama päivä.
Taakat
Kun ihmiset muuttavat niin siellä on yleensä jotakin niin painavaa, että sen kantamiseen tarvitaan useampi ihminen. Pesukone esimerkiksi ei ole mikään kevyt. Ystävien apu on silloin tuiki tarpeellinen.
Raamatussa sanotaan: "Kantakaa toistenne kuormia, ja niin te täytätte Kristuksen lain." (Gal.6:2). Tässä tarkoitetaan niitä taakkoja, jotka ovat uskovalle liian raskaita. Jokaisella on toki oma reppunsa kannettavanaan eikä se ole liian raskas (Gal.6:5; Matt.11:30). Jokainen kantaa myös henkilökohtaisen vastuunsa Jumalan eteen (Gal.6:4).
Perusajatus on se, että kun rakastamme, autamme toista hänen taakoissaan - jos kyseinen taakankantaja niin haluaa. Kuinka ihana voikaan olla kuulijalle kysymys: "Saanko auttaa sinua?"
Moosekselle taakkana oli koko kansa (4.Moos.11:14). Monelle yksinäisyydestä voi muotoutua valtava taakka. Raamatussa ei turhaan sanota:
"Puhdas ja tahraton jumalanpalvelus Jumalan ja Isän silmissä on käydä katsomassa orpoja ja leskiä heidän ahdistuksessaan ja varjella itsensä niin, ettei maailma saastuta." (Jaak.1:27)
Missä olet?
Jumala kutsuu ihmistä yhteyteensä (1.Kor.1:9), valkeuteen (1.Piet.2:9), vapauteen (Gal.5:13), pyhyyteen (1.Tess.4:7) ja valtakuntaansa (1.Tess.2:12).
"Missä olet", huusi Jumala Aatamille (1.Moos.3:9).
Jumala kutsuu ihmistä. Ehkä tämä pieni tekstipätkäkin on kutsu jollekin.
Siinä armo on tullut ylenpalttiseksi
"Sillä joka pitää koko lain, mutta rikkoo yhtä kohtaa vastaan, se on syypää kaikissa kohdin." (Jaak.2:10)
"Mutta laki tuli väliin, että rikkomus suureksi tulisi; mutta missä synti on suureksi tullut, siinä armo on tullut ylenpalttiseksi," (Room.5:20)
Armo on iso asia, ja nimensä mukaisesti armollinen asia. Se, että jälleen langennut ihminen voi jälleen kääntyä Jumalan puoleen ja saada armon, on ihmeellinen asia.
"sillä ei ole ihmistä, joka ei syntiä tee" (1.Kun.8:46)
Kaikki ovat syntisiä ja kaikki tekevät jotakin syntiä, vaikka kuinka päättäisivät etteivät enää ikinä tee mitään Jumalan tahdon vastaista. Vielä tänään me kaikki sorrumme, tavalla tai toisella - jotenkin, johonkin.
Kyse on armosta. Me kaikki tarvitsemme armoa, oli synti mielestämme pieni tai suuri tai sellainen, ettemme sitä itse tiedosta. Olemme Jumalan armon varassa.
Raamatussa sanotaan myös, että armo kasvattaa meitä (Tiit.2:12). Se pitää paikkansa. Kristityn elämä on elämän pituinen koulu
Sisar rakkaus yli paikallisseurakuntarajojen
On paljon paikallisseurakuntia, mutta yksi Taivaallinen seurakunta, Kristuksen ruumis. Kristuksen ruumiissa on pelastuneita uskovia, jotka Jumala on liittänyt siihen. "sillä me olemme kaikki yhdessä hengessä kastetut yhdeksi ruumiiksi" (1.Kor.12:13), "kaikki te olette yhtä Kristuksessa Jeesuksessa" (Gal.3:28).
"Mutta nyt Jumala on asettanut jäsenet, itsekunkin niistä, ruumiiseen, niinkuin hän on tahtonut." (1.Kor.12:18).
On erityisen tärkeää ymmärtää että sen oman ihanan paikallisseurakunnan uskovat eivät ole koko Kristuksen ruumis, eikä edes kaikkien samannimisten paikallisseurakuntien uskovien muodostama joukko. Kristuksen ruumiiseen kuuluu eri paikallisseurakunnista ja paikallisseurakuntien ulkopuolelta kaikki Jeesukseen uskovat ja myös he jotka ovat Jeesuksessa kuolleet.
Voit sanoa sille toisen seurakunnan Jeesukseen uskovalle jolla on sinulle vieras käsitys jostakin teologisesta asiasta, että "hei rakas veli" tai "hei rakas sisar" ja antaa oikein kunnon uskovan halauksen.
Liitonarkista ja armosta
Liitonarkki oli ilmestysmajan tärkein esine. Se sijaisi Kaikkein Pyhimmässä. Raamattu sanoo, että Jumala puhui arkin päällä olevalta armoistuimelta kerubien väliltä (4.Moos.7:89). Liiton arkin pyhyydestä kertoo jotakin se, että Herra surmasi Beet-Semeksen miehiä sentähden, että he olivat katsoneet Herran arkkia (1.Sam.6:19). Naakonin puimatantereen luona Ussa kosketti arkkia ja kuoli (2.Sam.6:6-7).
Raamatussa viitataan Jeesukseen armoistuimena (Room.3:25). Jeesus avasi Golgatan ristillä tien armoon. Temppelin esirippu repesi (Matt.27:51). Nyt uskova voi käydä armon istuimen eteen, ei rehvakkaasti, vaan aralla tunnolla, kuitenkin uskalluksella, ", että saisimme laupeuden ja löytäisimme armon, avuksemme oikeaan aikaan" (Hebr.4:16).
Armosta suhteessa syntiin sanotaan: "Sillä synnin ei pidä teitä vallitseman, koska ette ole lain alla, vaan armon alla. Kuinka siis on? Saammeko tehdä syntiä, koska emme ole lain alla, vaan armon alla? Pois se!" (Room.6:14-15). Tämä 'pois se' tarkoittaa 'ei'. Uskoon tullut murhamies ei enää murhaa.
Myönnän, että tämä tilanne voi olla hankala uskovalle joka on langennut, mutta joka ei pääse omin voimin synnistään irti, vaikka sitä on halunnut ja yrittänyt. Hän saattaa käydä useissa paikoissa rukoiltavana ja on ehkä päivittäin heittäytynyt Herran eteen niin täydestä sydämestään kuin ikinä vaan voi. Ja silti tämä kiusallinen haaste elämässä jatkuu. Eikä asiaa auta lainkaan ne uskonveljet tai sisaret jotka kaksinkäsin läjäyttävät Raamatulla oikein kunnolla päähän tai säikäyttelevät helvetillä.
Kuitenkin: Uskovalla on pääsy armoistuimelle. Sitä ei toinen uskova voi estää - vaikka kuinka haluaisi. Syntinen ihminen saa syntinsä anteeksi, kun uskoo Jeesukseen. Tästähän ei monet tykkää. He aivan kuin vihastuvat siitä jos syntinen saa armon. He panevat monenlaisia ehtoja armon saamiselle, vaikka ainoa ehto on usko Jeesukseen.
ps.
Olen käynyt liitonarkin seikkailuja läpi alla olevalla äänitteellä. Osuuteni alkaa 10 minuutin kohdalta.
https://raamattupuhuusalo.fi/Kokoukset/OldMessages/27092019-Liitonarkin_seikkailut.mp3
