2.Sam.8

Herra oli sanonut Daavidille, että Hän antaa Daavidin päästä rauhaan kaikista vihollisista (ks. 2.Sam.7:11). Luvussa kahdeksan kuvataan Daavidin voittoja mm. filistealaiista, Mooabista ja aramilaisita.  "Ja Daavid hallitsi koko Israelia, ja Daavid teki kaikelle kansallensa sitä, mikä oikeus ja vanhurskaus on." (2.Sam.8:15).

Jeesus antaa sinunkin, Jeesukseen uskova, päästä rauhaan vihollisista. Maailma vihaa Jeesusta ja samalla uskovaa, mutta Jeesuksessa on rauha. Raamatussa sanotaan: "Jos te maailmasta olisitte, niin maailma omaansa rakastaisi; mutta koska te ette ole maailmasta, vaan minä olen teidät maailmasta valinnut, sentähden maailma teitä vihaa." (Joh.15:19). "Tämän minä olen teille puhunut, että teillä olisi minussa rauha. Maailmassa teillä on ahdistus; mutta olkaa turvallisella mielellä: minä olen voittanut maailman." (Joh.16:33).

Maailma menee menojaan. Mutta kiitos Jumalalle, tänäkin päivänä tuhannet ihmiset ottavat uskon kautta Jeesuksen vastaan sydämeensä asumaan. Jeesus, jossa on kaikki täyteys, muuttaa likaisen sydämen. (ks. Ef.3:17, Kol.2:9)

2.Sam.7

Daavid asui setripuisessa linnassa. Hän sanoi profeetta Naatanille: "-"Katso, minä asun setripuisessa linnassa, mutta Jumalan arkki asuu telttakankaan suojassa" (2.Sam.7:2). Naatanille tuli Herran Sana, että Daavidin jälkeläinen tulisi rakentamaan huoneen Herran nimelle (2.Sam.7:12-13). Daavidin poika Salomo rakensi temppelin; rakentaminen kesti seitsemän vuotta (1.Kun.6:38).

Huomaan ajattelevani tämän päivän seurakuntaa. On tärkeää, että seurakunnalla on paikka, jonne kokoonnutaan ylistämään yhdessä Jumalaa, rukoilemaan, ja rakentumaan Sanasta ja yhdessä olosta. Seurakuntalaiset tarvitsevat yhteyttä toinen toisiinsa. Ei paikan tarvitse olla komea eikä sitä tarvitse omistaa, mutta että on erillinen paikka minne mennä - se on hyvä. Oikeasti ei paljoa tarvita. Tarvitaan vain joukko ihmisiä ja Kristuksen Sana. Kaikki muu muodostuu uomaansa ajan kanssa. 

2.Sam.6

Herran liiton arkkia tuotiin riemuiten Jerusalemiin. "Ja Daavid hyppi kaikin voimin Herran edessä, ja Daavid oli puettu pellavakasukkaan." (2.Sam.6:14).

"Kun Herran arkki tuli Daavidin kaupunkiin, katseli Miikal, Saulin tytär, ikkunasta; ja nähdessään kuningas Daavidin karkeloivan ja hyppivän Herran edessä halveksi hän häntä sydämessänsä." (2.Sam.6:16). "-Kuinka arvokkaana onkaan Israelin kuningas nyt esiintynyt, kun on tänä päivänä paljastanut itsensä palvelijainsa palvelijattarien silmien edessä, niinkuin kevytmielinen ihminen paljastautuu!"(2.Sam.6:20).

En oikein tiedä oliko Miikalin, Daavidin vaimon, Daavidia kohtaan osoittaman halveksunnan syy ainoastaan Daavidin estoton riemuitseminen ja vaatetus - vai oliko taustalla  jotakin muuta. Raamattu kyllä sanoo, että Miikal rakasti Daavidia (1.Sam.18:20). Mutta tosiasia on, että  Saul oli antanut Daavidin vaimon Miikalin Paltille, joka mitä ilmeisimmin rakasti Miikalia (1.Sam.25:44, 2.Sam.3:14-16). Kun sitten Miikal palautettiin Daavidille, Miikal oli yksi vaimo muiden joukossa. 

Nämä jakeet herättävät ajatuksia paitsi Miikalin elämästä, myös olemisesta Herran edessä. Daavid karkeloi Herran edessä, ei ihmisten (ks. 2.Sam.6:21).

2.Sam.5

"Ja kun kuulet astunnan kahinan balsamipuiden latvoista, niin ryntää nopeasti, sillä silloin Herra on käynyt sinun edelläsi tuhotakseen filistealaisten leirin." (2.Sam.5:24)

Daavid kysyi Herralta kuinka menetellä sodassa filistealaisia vastaan. Herra antoi tarkat ohjeet. Lähtömerkki hyökkäykseen oli askelten kahinan ääni balsamipuiden latvoissa. 

Tämä jae kehottaa herkkyyteen Jumalan äänen kuulemisessa. Jumala on luonut korvat. Eikö Hän puhuisi myös kuultavin äänin?