2.Sam.19

Daavidia vastaan sotaan noussut poika Absalom oli sotatilanteessa jotenkin jäänyt päästään roikkumaan puuhun (2.Sam.18:9, vrt. 2.Sam.14:26). Aikaisemmin Daavid oli sanonut sotaan lähteville päälliköille kapinoivasta pojastaan: "- 'Pidelkää minulle mieliksi hellävaroen nuorukaista Absalomia'. -"(2.Sam.18:5). Jakeesta 2.Sam.18:14 voimme lukea, kuinka sotapäällikkö Jooab keihästi puussa roikkuvan Absalomin. Sota päättyi ja vihollinen voitettiin, mutta Daavid ei iloinnut koska hän suri poikaansa. "Ja voitto muuttui sinä päivänä suruksi kaikelle kansalle, koska kansa sinä päivänä kuuli sanottavan, että kuningas oli murheissaan poikansa tähden." (2.Sam.19:2). 

Tilanteet tulevat ja menevät nopeasti ja saattavat edellyttää hyvinkin nopeita ratkaisuja. Yllättävissä tilanteissa kristityn tulisi toimia Herran tahdon mukaisesti eikä huidella oman päänsä mukaan. Tämä on sellainen asia, mihin tarvitaan ilman muuta Jumalaa. Että siis hädässä emme toimi lihassa vaan Hengessä. "Ja avuksesi huuda minua hädän päivänä, niin minä tahdon auttaa sinua, ja sinun pitää kunnioittaman minua." (ps.50:15)

2.Sam.18

Daavidn poika Absalom kuoli sodassa isänsä joukkoja vastaan. Vaikka Absalom oli noussut avoimeen kapinaan isäänsä vastaan, niin kuitenkin hän oli edelleen isänsä poika. Daavid järkyttyi poikansa kuolemasta. "Kuningas tuli kovin järkytetyksi, nousi portin päällä olevaan yläsaliin ja itki. Ja mennessänsä hän huusi näin: "Poikani Absalom, minun poikani, oma poikani Absalom! Jospa minä olisin kuollut sinun sijastasi! Absalom, poikani, oma poikani!"" (2.Sam.18:33).

Näen langenneen Jeesukseen uskovan syntisen, joka on käynyt Taivaallista Isäänsä vastaan maailman melskeissä kuin tuhlaajapoika. Kapinoija kaikesta huolimatta on Isänsä lapsi. Jeesus kuoli kapinoivankin edestä (ks. 1.Kor.15:3-9). Nyt Jeesus elää, jotta tuhlaajapoika voisi tulla takaisin Isänsä yhteyteen ja kokea iloa, rauhaa ja rakkautta.

2.Sam.17

Ahitofel oli Daavidin neuvonantaja, joka meni Daavidin vastustajaksi nousseen pojan, Absalomin,  puolelle. "Ja kun Daavidille kerrottiin, että myös Ahitofel oli salaliittolaisten joukossa Absalomin puolella, sanoi Daavid: "Herra, käännä Ahitofelin neuvo hulluudeksi"." (2.Sam.15:31)

Absalom ei toteuttanut Ahitofelin neuvoa Daavidin surmaamiseksi. vaan Huusain, joka  oli Absalomin riveissä Daavidin toiveesta tekemässä Ahitofelin neuvoa tyhjäksi (2.Sam.15:34, ks.2.Sam.17:6-13). "Silloin sanoivat Absalom ja kaikki Israelin miehet: "Arkilaisen Huusain neuvo on parempi kuin Ahitofelin neuvo". Sillä Herra oli säätänyt sen näin, tehdäkseen tyhjäksi Ahitofelin hyvän neuvon, että Herra saattaisi Absalomin onnettomuuteen." (2.Sam.17:14).  "Mutta kun Ahitofel näki, ettei hänen neuvoansa noudatettu, satuloi hän aasinsa, nousi ja lähti kotiinsa omaan kaupunkiinsa, ja kun hän oli toimittanut talonsa, hirttäytyi hän; niin hän kuoli, ja hänet haudattiin isänsä hautaan." (2.Sam.17:23). 

Kenen puolella sinä seisot? Raamatussa sanotaan: "Mitä me siis tähän sanomme? Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan?" (Room.8:31). Jumalan puolella Jeesuksessa Kristuksessa seisova (ks. Room.5:2) on voittajan puolella ja kulkee voittosaatossa (ks. 2.Kor.2:14). Jumala ei anna niin kuin maailma antaa. "Rauhan minä jätän teille: minun rauhani-sen minä annan teille. En minä anna teille, niinkuin maailma antaa. Älköön teidän sydämenne olko murheellinen älköönkä peljätkö." (Joh.14:27).

2.Sam.16

Daavidin poika Absalom oli noussut kapinaan ja aikoi kuninkaaksi isänsä paikalle. Daavid väistyi Jerusalemista välttääkseen verenvuodatuksen (2.Sam.15:14).

"Kun Daavid oli kulkenut vähän matkaa vuoren laelta, tuli häntä vastaan Siiba, Mefibosetin palvelija, mukanaan satuloitu aasipari, jonka selässä oli kaksisataa leipää, sata rusinakakkua, sata hedelmää ja leili viiniä. Niin kuningas sanoi Siiballe: "Mitä sinä näillä teet?" Siiba vastasi: "Aasit ovat kuninkaan perheelle ratsastettaviksi, leipä ja hedelmät palvelijoille syötäviksi ja viini uupuneiden juotavaksi erämaassa". Kuningas sanoi: "Mutta missä sinun herrasi poika on?" Siiba vastasi kuninkaalle: "Hän jäi Jerusalemiin; sillä hän ajatteli: 'Nyt Israelin heimo antaa minulle takaisin isäni kuninkuuden'"." (2.Sam.16:1-3)

Siiban mukaan Mefiboset oli jäänyt Jerusalemiin saadakseen takaisin isänsä kuninkuuden. Myöhemmin Mefiboset kertoi asiasta aivan eri tavalla: 

"Mefiboset, Saulin pojanpoika, oli myös tullut kuningasta vastaan. Hän ei ollut siistinyt jalkojansa, ei siistinyt partaansa eikä pesettänyt vaatteitansa siitä päivästä, jona kuningas lähti, siihen päivään asti, jona hän rauhassa tuli takaisin. Kun hän nyt tuli Jerusalemista kuningasta vastaan, sanoi kuningas hänelle: "Miksi sinä et tullut minun kanssani, Mefiboset?" Hän vastasi: "Herrani, kuningas, palvelijani petti minut. Sillä sinun palvelijasi sanoi hänelle: 'Satuloi minun aasini, ratsastaakseni sillä ja mennäkseni kuninkaan kanssa' -sillä palvelijasihan on ontuva- mutta hän on panetellut palvelijaasi herralle kuninkaalle. Herrani, kuningas, on kuitenkin niinkuin Jumalan enkeli; tee siis, mitä hyväksi näet." (2.Sam.19:24-27). 

Ota siitä nyt selvää kumpi oli oikeassa, Siiba vai Mefiboset! Mutta miksi he vänkäsivät toisiaan vastaan? Kyse oli mitä ilmeisemmin - mistäs muustakaan kuin - omaisuudesta. (ks. 2.Sam.9:9; 16:4; 19:29)

2.Sam.15

Daavidin poika Absalom teki kapinan ja aikoi kuninkaaksi. Hän oli jo pitkään taivutellut israelilaisia puolelleen ja onnistunut siinä (2.Sam.15:2-6). "Niin tultiin Daavidin luo ja ilmoitettiin: "Israelin miesten sydämet ovat kääntyneet Absalomin puolelle"." (2.Sam.15:13). "Silloin Daavid sanoi kaikille palvelijoillensa, jotka olivat hänen luonaan Jerusalemissa: "Nouskaa, paetkaamme, sillä meillä ei ole muuta pelastusta Absalomin käsistä. Lähtekää kiiruusti, ettei hän äkkiä saavuttaisi meitä ja saattaisi onnettomuutta meille ja surmaisi kaupungin asukkaita miekan terällä."" (2.Sam.15:14).

Vaikeissa tilanteissa tulee ilmi palvelijan uskollisuus. Pysyykö uskollisuus vähemmistöasemassakin, ulos ajettuina aroilla ja vuorilla? Uskolliset palvelijat jäivät Daavidin rinnalle (2.Sam.15:15,21). Oletko sinä uskollinen Herran palvelija, etkä anna ihmisten puheiden tai esimerkiksi taloudellisen etusi määrittää sitä kenen puolella seisot?

2.Sam.14

Psalmissa sanotaan: "Muista, kuinka lyhyt minun elämäni on, kuinka katoavaisiksi sinä olet luonut kaikki ihmislapset." (Ps.89.48). Otsikon luvussa sanotaan: "Mehän kuolemme ja olemme niinkuin maahan kaadettu vesi, jota ei voi koota takaisin. Mutta Jumala ei ota pois elämää, vaan sitä hän ajattelee, ettei vain hyljätty joutuisi hänestä erotetuksi." Jälkimmäisessä jakeessa viitataan Daavidin poikaan, Absalomiin, joka ei voinut tulla vuosiin isänsä eteen tekemänsä verikoston (2.Sam.13:28-29) tähden. Lopulta yhteys isään kuitenkin palautui - toisaalta katkeruus oli ottanut jo sijaa Absalomin elämässä (2.Sam.15).

Ihmiselämä on lyhyt. On tärkeää, että elämme elämämme Jumalan Sanan totuudessa. Yksi aikamme ilmiö on väärinymmärtäminen. Se on lisääntynyt. Uudet ideologiat ovat tuoneet uusia käsitteitä kielemme käyttöön, ja toisaalta vanhoja käsitteitä on valjastettu uusien aatteiden lippulaivoiksi; käsitteet ovat saaneet uusia merkityspainotuksia ihmisten ajatuksissa. Raamatustakin on otettu esimerkkejä ja tunnuksia,  irroitettu asiayhteydestään ja valjastettu jumalattomaan toimintaan. Saatamme olla tilanteessa hämmentyneitä. Mutta tiedätkö mitä? Vanhan kirkko-Raamatun lukeminen on paljon hedelmällisempää kuin anti-kristillisten aatteiden, puolueellisiksi muuttuneiden uutisten tai median seuraaminen. Väärään ei kannata panostaa vaan oikeaan. Mitään kalliimpaa ei ole kuin Jumalan Sana ja Jeesuksen Kristuksen sisällinen tunteminen. Tuorein ja paras uutinen löytyy Raamatusta.

"Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani." (Joh.14:6)

2.Sam.13

"Vaan jokaista kiusaa hänen oma himonsa, joka häntä vetää ja houkuttelee; kun sitten himo on tullut raskaaksi, synnyttää se synnin, mutta kun synti on täytetty, synnyttää se kuoleman." (Jaak.1:14-15)

Daavin poika Amnon himoitsi sisarpuoltaan Taamaria. "Ja Amnon tuli aivan sairaaksi tuskasta sisarensa Taamarin tähden; sillä kun tämä oli neitsyt, näytti Amnonista mahdottomalta tehdä hänelle mitään." (2.Sam. 13:2). Amnon tekeytyi sairaaksi ja sai Taamarin hoitamaan itseään. Kun Taamar tuli Amnonin "sairashuoneeseen" raiskasi Amnon sisarpuolensa. "Mutta sitten valtasi Amnonin ylen suuri vastenmielisyys häntä kohtaan: vastenmielisyys häntä kohtaan oli suurempi kuin rakkaus, jolla hän oli häntä rakastanut. Ja Amnon sanoi hänelle: "Nouse, mene tiehesi"." (2.Sam.13:15). 

Amnonin rakkaus oli himoa. Kun himo tuli tyydytetyksi, otti vastenmielisyys vallan. "Nouse, mene tiehesi".

Rakas lukija, ihminen on tällainen kuin Amnon. Ilman Jeesusta ihminen ja koko maailma ovat hukassa. Ilman Jeesusta perversioista tehdään hyveitä ja luonnottomuudesta luonnollista. Miksi? Koska synti haluaa aina enemmän. Koska Jumalan päävastustaja saatana haluaa niin; sillä on hallintavalta jumalattomien ihmisten sydämissä. Onkin erityisen tärkeää, että ihminen ottaa uskon kautta Jeesuksen vastaan, kirkkauden Herran asumaan sydämeensä (ks. Ef.3:17).