"Eikä ainoastaan se, vaan meidän kerskauksenamme ovat myös ahdistukset, sillä me tiedämme, että ahdistus saa aikaan kärsivällisyyttä,
mutta kärsivällisyys koettelemuksen kestämistä, ja koettelemuksen kestäminen toivoa;
mutta toivo ei saata häpeään; sillä Jumalan rakkaus on vuodatettu meidän sydämiimme Pyhän Hengen kautta, joka on meille annettu." (Room.5:3-5)
Ajatellaanpa kriisejä. Kuka nyt haluaisi joutua kriisiin elämässä? Kriisit kuitenkin kuuluvat kaikkien ihmisten elämään. Eikä ne tunnu yhtään mukavilta. Kurjuudestaan huolimatta kriisit voivat olla elämän kasvupaikkoja, paikkoja missä pääsemme lähemmäksi Jumalaa. Jumala voi käyttää kriisejä saattaakseen isonkin ihmisen polvilleen ristin eteen. Siinä Jumalaa huudetaan, synnit tunnustetaan ja puhdistutaan. Kriisit ovat osa Jumalan kasvatustyötä. Osaisimmepa ottaa vastoinkäymiset vastaan kuten ylläolevissa jakeissa Paavali!
Seitsemänkymmentä kertaa seitsemän
Matt.18:21-35
21 Silloin Pietari meni hänen tykönsä ja sanoi hänelle: "Herra, kuinka monta kertaa minun on annettava anteeksi veljelleni, joka rikkoo minua vastaan? Ihanko seitsemän kertaa?"
22 Jeesus vastasi hänelle: "Minä sanon sinulle: ei seitsemän kertaa, vaan seitsemänkymmentä kertaa seitsemän.
23 Sentähden taivasten valtakunta on verrattava kuninkaaseen, joka vaati palvelijoiltansa tiliä.
24 Ja kun hän rupesi tilintekoon, tuotiin hänen eteensä eräs, joka oli hänelle velkaa kymmenentuhatta leiviskää.
25 Mutta kun tällä ei ollut, millä maksaa, niin hänen herransa määräsi myytäväksi hänet ja hänen vaimonsa ja lapsensa ja kaikki, mitä hänellä oli, ja velan maksettavaksi.
26 Silloin palvelija lankesi maahan ja rukoili häntä sanoen: 'Ole pitkämielinen minua kohtaan, niin minä maksan sinulle kaikki'.
27 Niin herran kävi sääliksi sitä palvelijaa, ja hän päästi hänet ja antoi hänelle velan anteeksi.
28 Mutta mentyään ulos se palvelija tapasi erään kanssapalvelijoistaan, joka oli hänelle velkaa sata denaria; ja hän tarttui häneen, kuristi häntä kurkusta ja sanoi: 'Maksa, minkä olet velkaa'.
29 Niin hänen kanssapalvelijansa lankesi maahan ja pyysi häntä sanoen: 'Ole pitkämielinen minua kohtaan, niin minä maksan sinulle'.
30 Mutta hän ei tahtonut, vaan meni ja heitti hänet vankeuteen, kunnes hän maksaisi velkansa.
31 Kun nyt hänen kanssapalvelijansa näkivät, mitä tapahtui, tulivat he kovin murheellisiksi ja menivät ja ilmoittivat herrallensa kaiken, mitä oli tapahtunut.
32 Silloin hänen herransa kutsui hänet eteensä ja sanoi hänelle: 'Sinä paha palvelija! Minä annoin sinulle anteeksi kaiken sen velan, koska sitä minulta pyysit;
33 eikö sinunkin olisi pitänyt armahtaa kanssapalvelijaasi, niinkuin minäkin sinua armahdin?'
34 Ja hänen herransa vihastui ja antoi hänet vanginvartijan käsiin, kunnes hän maksaisi kaiken, minkä oli hänelle velkaa.
35 Näin myös minun taivaallinen Isäni tekee teille, ellette anna kukin veljellenne sydämestänne anteeksi."
Näissä jakeissa on opetus anteeksiantamisesta ja armon ymmärtämisestä. Raamatussani nämä jakeet on otsikoitu "Vertaus armottomasta palvelijasta".
Uskossa Jeesukseen olemme saaneet kaikki syntimme anteeksi riippumatta siitä olemmeko itse antaneet anteeksi. Tässäkin hetkessä voimme vastaanottaa uskon kautta tuon anteeksiannon. Kristus on maksanut ristillä koko hinnan. Me emme voi mitenkään "maksaa hänelle takaisin". Se on täysin mahdotonta. Mutta minkä me voimme tehdä, on se, että hyväksymme ja uskomme sen tosi asian että Jeesus on kuollut minun sijastani ja sovittanut kaikki minun syntini.
Uskon, että uskovan on mahdollista Jeesuksessa antaa veljelle anteeksi. Anteeksianto ei kuitenkaan ole ehto esimerkiksi sille hyväksyykö Jumala meidät. Jumala hyväksyy meidät Jeesuksen ristintyön kautta, ei tekojemme kautta. Lakihenkinen laskee oliko se nyt seitsemäskymmenes kolmas kerta kun annoin anteeksi tästä samasta asiasta. Armokeskeiselle kerta on aina ensimmäinen, koska aikaisemmat on unohdettu.
Mutta eikö yllä olevat jakeet aivan kuin puhuisi siitä, että minun tulisi antaa anteeksi tai muuten minua hirmuisesti kidutetaan ja armo vedetäänkin pois? Tällaisten mietteiden kanssa painijalle voin sanoa, että Jeesuksen ristintyötä ei saa tekemättömäksi. Täytetty työ on täytetty työ.
21 Silloin Pietari meni hänen tykönsä ja sanoi hänelle: "Herra, kuinka monta kertaa minun on annettava anteeksi veljelleni, joka rikkoo minua vastaan? Ihanko seitsemän kertaa?"
22 Jeesus vastasi hänelle: "Minä sanon sinulle: ei seitsemän kertaa, vaan seitsemänkymmentä kertaa seitsemän.
23 Sentähden taivasten valtakunta on verrattava kuninkaaseen, joka vaati palvelijoiltansa tiliä.
24 Ja kun hän rupesi tilintekoon, tuotiin hänen eteensä eräs, joka oli hänelle velkaa kymmenentuhatta leiviskää.
25 Mutta kun tällä ei ollut, millä maksaa, niin hänen herransa määräsi myytäväksi hänet ja hänen vaimonsa ja lapsensa ja kaikki, mitä hänellä oli, ja velan maksettavaksi.
26 Silloin palvelija lankesi maahan ja rukoili häntä sanoen: 'Ole pitkämielinen minua kohtaan, niin minä maksan sinulle kaikki'.
27 Niin herran kävi sääliksi sitä palvelijaa, ja hän päästi hänet ja antoi hänelle velan anteeksi.
28 Mutta mentyään ulos se palvelija tapasi erään kanssapalvelijoistaan, joka oli hänelle velkaa sata denaria; ja hän tarttui häneen, kuristi häntä kurkusta ja sanoi: 'Maksa, minkä olet velkaa'.
29 Niin hänen kanssapalvelijansa lankesi maahan ja pyysi häntä sanoen: 'Ole pitkämielinen minua kohtaan, niin minä maksan sinulle'.
30 Mutta hän ei tahtonut, vaan meni ja heitti hänet vankeuteen, kunnes hän maksaisi velkansa.
31 Kun nyt hänen kanssapalvelijansa näkivät, mitä tapahtui, tulivat he kovin murheellisiksi ja menivät ja ilmoittivat herrallensa kaiken, mitä oli tapahtunut.
32 Silloin hänen herransa kutsui hänet eteensä ja sanoi hänelle: 'Sinä paha palvelija! Minä annoin sinulle anteeksi kaiken sen velan, koska sitä minulta pyysit;
33 eikö sinunkin olisi pitänyt armahtaa kanssapalvelijaasi, niinkuin minäkin sinua armahdin?'
34 Ja hänen herransa vihastui ja antoi hänet vanginvartijan käsiin, kunnes hän maksaisi kaiken, minkä oli hänelle velkaa.
35 Näin myös minun taivaallinen Isäni tekee teille, ellette anna kukin veljellenne sydämestänne anteeksi."
Näissä jakeissa on opetus anteeksiantamisesta ja armon ymmärtämisestä. Raamatussani nämä jakeet on otsikoitu "Vertaus armottomasta palvelijasta".
Uskossa Jeesukseen olemme saaneet kaikki syntimme anteeksi riippumatta siitä olemmeko itse antaneet anteeksi. Tässäkin hetkessä voimme vastaanottaa uskon kautta tuon anteeksiannon. Kristus on maksanut ristillä koko hinnan. Me emme voi mitenkään "maksaa hänelle takaisin". Se on täysin mahdotonta. Mutta minkä me voimme tehdä, on se, että hyväksymme ja uskomme sen tosi asian että Jeesus on kuollut minun sijastani ja sovittanut kaikki minun syntini.
Uskon, että uskovan on mahdollista Jeesuksessa antaa veljelle anteeksi. Anteeksianto ei kuitenkaan ole ehto esimerkiksi sille hyväksyykö Jumala meidät. Jumala hyväksyy meidät Jeesuksen ristintyön kautta, ei tekojemme kautta. Lakihenkinen laskee oliko se nyt seitsemäskymmenes kolmas kerta kun annoin anteeksi tästä samasta asiasta. Armokeskeiselle kerta on aina ensimmäinen, koska aikaisemmat on unohdettu.
Mutta eikö yllä olevat jakeet aivan kuin puhuisi siitä, että minun tulisi antaa anteeksi tai muuten minua hirmuisesti kidutetaan ja armo vedetäänkin pois? Tällaisten mietteiden kanssa painijalle voin sanoa, että Jeesuksen ristintyötä ei saa tekemättömäksi. Täytetty työ on täytetty työ.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
