"Minä käyn levolle ja nukun; minä herään, sillä Herra minua tukee.
En pelkää kymmentuhantista joukkoa, joka asettuu yltympäri minua vastaan." (Ps.3:5-6)
Mitä siinä tilanteessa voi tehdä, kun huomaa, että ei mitenkään voi selvitä tilanteesta omin voimin? Vastustus käy päälle, eikä pakoon pääse. Daavid Luotti ja uskoi Jumalaan. Hän sanoi: "Mutta sinä, Herra, olet minun kilpeni, sinä olet minun kunniani, sinä kohotat minun pääni." (Ps.3:4)
Kun ajattelen kymmentuhatpäistä vihollisjoukkoa ympärilläni, muistan myös, että elämäni on kätkettynä Kristuksen kanssa Jumalassa (Kol.3:3). Jumala on uskovan lähin turva. Hän turvaa sydämeni, pääni, taustani, sivustani, yläpuoleni, alalapuoleni ja vieläpä sisimpänikin. Voin todella nostaa pääni, sillä Jeesus on minun kanssani. Hän on se joka on pelastanut minut kadotuksen tieltä, nostanut turmion kuopasta, tuonut pimeydestä valkeuteen ja asettanut elämän tielle.
"Ja siellä on oleva valtatie, ja sen nimi on "pyhä tie": sitä ei kulje saastainen; se on heitä itseänsä varten. Joka sitä tietä kulkee, ei eksy-eivät hullutkaan.
Ei ole siellä leijonaa, ei nouse sinne raateleva peto; ei sellaista siellä tavata: lunastetut sitä kulkevat." (Jes.35:8-9)
Jeesus on uskovan kanssa!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
