Oman tilansa ymmärtäminen

Tupakka, alkoholi, homous ja avioero.
Hyi, ajattelee moni kristitty, syntisiä ihmisiä. Onneksi minä en ole tuollainen vaan parempi.

Peili. Tuo ihana paljastava peili. 

Ilman Jeesuksen ristintyötä olisimme pulassa, oli kyseessä mikä synti tahansa. "Sillä joka pitää koko lain, mutta rikkoo yhtä kohtaa vastaan, se on syypää kaikissa kohdin." (Jaak.2:10)

Ylpeys unohtuu monasti tuosta alun listalta. Se on usein se parru omassa silmässä (Matt.7:3)

Jumala tuomitsee. Se ei ole minun tai sinun tehtävä. Voimme keskittyä Jeesukseen ja tuntea toinen toisemme, ei lihan mukaan, vaan hengen mukaan, uusina luomuksina (2.Kor.5:17).

Ihminen lopettaa tuomitsemisen kun hän ymmärtää oman tilansa, sen että itse asiassa ei ole sen parempi kuin murhamies.

Armon saanut joukko

Armo, niinpä niin. 

Kuinka emme voi seurakunnassa olla armollisia sinne tulevia kohtaan? Miksi alkaisimme etsimään syntiä, nyrpistäisimme nokkaamme kun itse olemme läpeensä mätiä - jokainen meistä, täysin onnettomia, surkimuksia, vailla kirkkauden häivää?

Tämä perusasia: Jeesus on sovittanut syntini, ah mikä ihana asia se onkaan. 

Olet mitä tahansa, rapajuoppo, varas, murhamies, homoseksuaali, ahmatti tai esimerkiksi pappi, uskomalla Jeesukseen olet Hänessä puhdas kuin neitsyt vailla tahran tahraa, rakas veljeni, rakas sisareni, samaa perhettä, yhtä sydämestä sydämeen.

Yksin uskosta, yksin armosta, uusi luomus.

Ketä voin tuomita? En ketään.

Kuka on minut vapauttanut? Jeesus.

Kiitos Jeesus. Kiitos Jeesus tästä kirjavasta perheestä missä saan olla oma itseni, lampaana jonka jalat ovat tahraiset mutta sydän toivorikas, sillä sinä Herra Jeesus asut minun sydämessäni.

Jeesuksen perhe, armolla yhteen saatettu, on ihana rakas joukko. Tätä jengiä yhdistää Jeesus.

Uskovan avioerotilanne

Tuon tähän muutamia uskovien reagointitapoja kun he kohtaavat uskovan avioerotilanteessa. Mitkään näistä tavoista eivät ole rakentavia eivätkä auta vaikeassa elämäntilanteessa mitenkään. Lopuksi yritän hahmottaa kristillistä tapaa lähestyä asiaa.

1. Sanotaan uskovalle avioeroajalle, että avioero on saatanasta. Tuon sanominen ei auta mitenkään. Ehkä siinä yritetään säikäyttää avioeroajaa, että hän sitten ei eroaisikaan.

2.  Avioero nähdään syntinä jota Jeesuksen veri ei ole sovittanut tai että avioeroaja joutuu helvettiin suuren syntinsä tähden. Avioeroajan edessä saatetaan heilutella helvetti-korttia. Häntä saatetaan jopa evankelioida vaikka hän uskoo Jeesukseen. Tällainen ei auta mitenkään, päin vastoin avioeroaja kokee itsensä sellaiseksi, ettei ole enää tervetullut kristilliseen yhteisöön.

3. Esitetään uskovalle avioeroajalle kaikki Raamatun kohdat, jotka näyttävät kuinka se on Jumalan tahdon vastaista. Vaikka kyseessä on Pyhän Raamatun jakeet, tällainen ei kyseisessä vaikeassa tilanteessa useinkaan auta lainkaan. Uskova kokee vain itsensä epäonnistuneeksi surkimukseksi jonka mielissä syttyy halu lähteä koko kristillisestä yhteisöstä pois ja etsiä yhteisö jonne voi vapaasti tulla kaikissa elämän tilanteissa sellaisena kuin on - ja kasvaa armossa.

4. Puheissa ja rukouksissa viitataan kyseiseen läsnäolevaan henkilöön, mutta ei tulla keskustelemaan suoraan. Tällainen vihjailu rukouksissa ja puheissa on erityisen masentavaa. Se vain pahentaa tilannetta ja yhteenkuuluvuutta

Mikä sitten olisi kristillinen tapa? Kristillinen tapa olisi rakastaa ihmistä, ei syyttäjänä vaan rakentajana ja nostajana. Oikea tapa olisi tilan antaminen myös avioeroajille. Tulisi ymmärtää, että henkilöt jotka lähestyvät avioeroajaa kohtien 1-4 tavoilla eivät itse ole sen synnittömämpiä tai parempia kuin avioeroaja. Tulisi korostaa Jeesuksen sovitusveren riittävyyttä myös avioeroajille ja julistaa tuomion sijasta ARMOA ja syntien anteeksiantoa.

Haluaisin itse että yhteisöt eläisivät armoa todeksi antaen tilaa kaikille ihmisille eikä nostaisi tikun nokkaan jonkun syntiongelmaa. Voi kuinka monet ihmiset ovatkaan lopettaneet seurakunnissa käynnin sen takia kun on käytetty kohtia 1-4!!