"Näin on Herra sanonut: "Astukaa teille ja katsokaa ja kysykää muinaisia polkuja, kysykää, mikä on hyvä tie, ja vaeltakaa sitä, niin te löydätte levon sieluillenne". Mutta he vastasivat: "Emme vaella".
Ja minä olen asettanut teille vartijat: "Kuunnelkaa pasunan ääntä". Mutta he vastasivat: "Emme kuuntele".
Sentähden kuulkaa, te kansat, ja tiedä, seurakunta, mitä heille on tapahtuva.
Kuule, maa! Katso, minä tuotan onnettomuuden tälle kansalle, heidän hankkeittensa hedelmän, sillä he eivät ole kuunnelleet minun sanojani, vaan ovat hyljänneet minun lakini." (Jer. 6:16-19)
On selvää, että jos hylkää Jumalan Sanan, tukkii korvat siltä eikä etsi Jumalaa, niin siitä ei seuraa mitään hyvää. Tänä päivänä "Emme vaella" ja "Emme kuuntele" kuuluvat itsepäisen itsekeskeisen ihmisen suusta joka kuvittelee olevansa omassa varassa tässä maailmassa. Kun sitten erilaiset riippuvaisuussuhteet ottavat vallan elämästä ne eivät lopulta tuota mitään nautintoa vaan ovat ihmiselle "helvetti".
Mutta silloinkin, itse aiheutetun "helvetin" syövereissä, on mahdollista huutaa Pelastajaa, Herraa Jeesusta. Se on armoa. Siinä Jumala ei käännä selkäänsä vaan kuulee ja iloitsee kun joku vihdoinkin antaa pelastaa itsensä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti