Miksi saarnapöntöstä ei kuule Jumalan Sanaa?

"Sinun sanasi on kokonansa totuus, ja kaikki sinun vanhurskautesi oikeudet pysyvät iankaikkisesti." (Ps.119:160)

Olen käynyt  Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan joitakin kursseja läpi mitä minulta puuttuu opinnoista jotka siellä keskeytyivät aikanaan. Opintoni siellä keskeytyivät koska pelästyin koulun jumalattomuutta ja hengettömyyttä. Kun olen nyt juurtunut Jumalan armoon ja käynyt Raamattu-opinnot toisaalla, uskallan taas käydä noita yliopiston kirjoja läpi tosin suurin suodattamin.

Haluan sanoa sinulle, että ei ole mikään ihme ja yllätys, että koulusta valmistuu uskosta osattomia pappeja. Vanhempi sukupolvi kertoo, että saarnapöntöstä kuulee yhä harvemmin vahvaa Jumalan Sanaa. Itse olen huomannut, että yliopistolle tyypillinen kriittisyys Raamattua ja Jeesusta kohtaan on lipsahtanut kielteisyydeksi Raamattua ja Jeesusta kohtaan. Hyvä, että kursseilla on vielä joitakin uskovia opiskelijoita jotka uskaltavat puolustaa perinteisiä kristillisiä arvoja ja tunnustaa Jumalan Sanan auktoriteettia.

Opiskelijoilla on myös opinnoissa valtava kiire. On ehkä myös taloudellinen paine suorittaa opinnot nopeasti. Jääkö siinä aikaa hakea tukea hengelliselle kasvulle toisaalta kun sitä yliopiston sisältä ei saa? Olen kysynyt suoraan tätä asiaa professorilta ja minulle vastattiin, että yliopiston tehtävä ei ole tukea tulevan papin hengellistä elämää.

Tilanne on minusta huolestuttava ja surkea. Osa vanhemmasta sukupolvesta muistelee kaihoisasti niitä aikoja kun kirkossa kuuli Jumalan Sanaa pisteeseen asti. Ei ole mikään ihme, että kirkon ovi käy yhä harvemmin.