Aikanaan profeetta Habakuk katseli ympäilleen ja ihmetteli jumalatonta menoa: "Minkätähden sinä annat minun nähdä vääryyttä ja itse katselet turmiota? -" (Hab.1:3), ”-Minkätähden sinä katselet uskottomia, olet vaiti, kun jumalaton nielee hurskaampansa,” (Hab.1:13).
Mutta Jumala on oikeuden Jumala. Punnukset eivät jää epätasapainoon. Oikein tekeminen johtaa siunaukseen. "Katso, sen kansan sielu on kopea eikä ole suora; mutta vanhurskas on elävä uskostansa." (Hab.2:4)
Näyttäisi, että Habakuk sai kysymyksiinsä vastauksia, sillä kirjan lopussa hän sanoo:
"Mutta minä riemuitsen Herrassa, iloitsen autuuteni Jumalassa. Herra, Herra on minun voimani. Hän tekee minun jalkani nopsiksi niinkuin peurat ja antaa minun käydä kukkuloillani. -" (Hab.3:17-18)
Olosuhteet eivät kerro kaikkea. Sinunkin sydämesi voi iloita Herrassa olosuhteistasi riippumatta. Emme ehkä tiedä "kuinka kauan" tai "minkä tähden", mutta Herra tietää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti