Uskon askel

 Joskus elämässä tulee vastaan tilanteita, jotka ovat kertakaikkiaan vaikeita, ikäviä tai inhottavia. Jos nämä tilanteet eivät tule yllätyksenä, niihin ehtii varautumaan. Minä usein varaudun niihin liikaa murehtimalla ja stressaamalla. Mieleen nousee asioita, miten kaikki voivat mennä pieleen: Mihin minä nyt autonikin siellä parkkeeraan? Mutta enhän osaa edes lentokentällä toimia? Entä jos siellä ei ole edes vessaa? Useimmiten kuitenkin kohtaan nämä vaikeilta tuntuvat asiat niin, että rukoilen Jeesusta ja lähden. Olen huomannut, että lähes aina nämä vaikeilta tuntuvat tilanteet ovat sujuneet hyvin. Olisi tietysti kiva olla etukäteen murehtimatta liikaa.

Joosuan kirjassa luvussa kolme israelilaiset ylittävät Jordan-virran. Joosua sanoi Herran Sanana:

"Ottakaa siis kaksitoista miestä Israelin sukukunnista, kustakin sukukunnasta yksi mies. Niin pian kuin papit, jotka kantavat Herran, kaiken maan Herran, liitonarkkia, laskevat jalkansa Jordanin veteen, katkeaa Jordanin vesi, ylhäältä päin virtaava vesi, juoksussaan ja pysähtyy roukkioksi." (Joos.3:12-13)

Ajattele, että olet itse virtaavan Jordanin lähellä. Nyt otat sen ratkaisevan askeleen veteen. Jalkasi on jo liikkeessä ja näet, että virta edelleen virtaa. Huh. Se on todellinen uskon askel. Mutta he luottivat Herran Sanaan. Herra lupasi, että virtaava vesi pysähtyy.

Voimme varmasti omassa elämässämmekin ottaa uskon askeleita. Voimme luottaa siihen, että Jumala on kanssamme ja auttaa. Voimme luottaa Jumalan Sanaan. (Ps.115:11; Ps.23:3). Hän näkee mitä sinulla on edessäsi. Hän näkee seuraavan askeleesi ennenkuin otat sen.