Daavid kertoi voittolaulussaan, kun Jumala oli lyönyt viholliset:
"Hän toi minut avaraan paikkaan, hän vapautti minut, sillä hän oli mielistynyt minuun. Herra tekee minulle minun vanhurskauteni mukaan; minun kätteni puhtauden mukaan hän minulle maksaa." (2.Sam.22:20-21)
Aikaisemmin Daavid oli langennut syntiin ja tehnyt aviorikoksen. Daavid tunnisti syntinsä, tunnusti sen ja Jumala antoi hänelle anteeksi. (2.Sam.12; Ps.51)
Kun ihminen saa syntinsä anteeksi, se tarkoittaa todella, että saa syntinsä anteeksi. Sen takia anteeksi saanut langennut kristittykin voi sanoa: Olen vanhurskas, olen puhdas kuin tahraton neitsyt. Minut on pesty puhtaaksi Kristuksen verellä.
Tässä yhteydessä sinä saatat ajatella katumusta tai sen määrää. Saatat ajatella, näkyykö parannus teoissa. Ne ovat tietysti hyviä asioita mutta katumuksella ja näkyvillä teoilla ei ole mitään yhteyttä Jumalan armahdukseen joka perustuu Kristuksen tekoon Golgatan ristillä, ja ihmisen uskoon Jeesukseen.
Jokainen uudestisyntynytkin ihminen lankeaa, mutta hän nousee taas. Niinkuin huomaat, armo on suuri asia; suurempi kuin luontaisesti ajattelemme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti