Me

Jossain vaiheessa uskoontulonsa jälkeen elävään toivoon syntynyt Jumalan lapsi saattaa törmätä Raamatun lehdillä asioihin joista hän kaipaisi selitystä ymmärryksensä tueksi. Sitten saattaa käydä niin että eri henkilöt antavat erilaisia selitysmalleja. Eri seurakunnat saattavat tulkita asioita eri tavalla. Ja nyt uudestisyntynyt Jumalan lapsi alkaa tutkia eri näkemyksiä, ja hän löytääkin, mahdollisesti omasta seurakunnasta, tulkinnan joka sopii omien näkemystensä tueksi. Seurakunnan pappi tai pastori selittää asian kyllä Raamattuun perustuen.

Nyt elävään toivoon syntynyt Jumalan lapsi, katsoo sitä evankelistaa joka palavasti julistaa Kristuksen evankeliumia, toisella tavalla. Tämä evankelista perustaa näkemyksensä eri tavalla kuin minun seurakunnassani. Elävään toivoon syntynyt Jumalan lapsi heittää käsistään evankelistan traktaatit, vie varastoon evankelistan hengellisen työkalupakin, Jumalan lapsi kääntää Jumalan lapselle selkänsä.

TÄMÄ ON KAUHEINTA MITÄ VOI TAPAHTUA!! Tämä on painajainen, tämä ei mitenkään eikä millään tavalla rakenna Jeesuksen Kristuksen ruumista joka on Hänen seurakuntansa. Eri paikallisseurakunnat ovat kyllä lukeneet Raamattunsa. He ovat kyllä löytäneet ne jutut mitä minä tai sinä mahdollisesti ajattelemme, että he eivät ole tajunneet. Jopa se pasuunan soiton ajankohtakin on kyllä selvillä, halleluja!

On yksi seurakunta. On vain me. ”Me” ovat niitä, jotka uskovat Jeesukseen Kristukseen, Jumalan Poikaan. Minun huomioni, ja elämäni paino on Jeesuksessa, Hänessä, Hänen varassaan minä elän.  Minun elämäni painopiste ei ole opillisissa näkemyseroissa, vaan Jeesuksessa Kristuksessa, Vapahtajassa, joka on antanut Henkensä minun sijastani, sovittanut minun syntini, ja joka on uudesti synnyttänyt minun elävään toivoon uskon kautta Hänen nimeensä.  Amen.