"Sillä vihollinen vainoaa minun sieluani, hän on ruhjonut minun elämäni maahan ja pannut minut pimeään niinkuin ammoin kuolleet. Minun henkeni nääntyy minussa, sydäntäni kouristaa minun rinnassani. Minä muistelen muinaisia päiviä, tutkistelen kaikkia sinun töitäsi ja ajattelen sinun kättesi tekoja. Minä levitän käteni sinun puoleesi. Niinkuin janoinen maa, niin minun sieluni halajaa sinua. Sela." (Ps.143:4-6)
Niinkuin kasvit ojentavat juurensa maahan ja janoavat ravintoa, niin myös Herran omat voivat kohottaa kätensä kohti Jumalaa ja saada virvoituksen. "Minä levitän käteni sinun puoleesi" (Ps.143:6). "jokaisen nääntyvän sielun minä ravitsen” (Jer.31:25)
"Kohottakaamme sydämemme ynnä kätemme Jumalan puoleen, joka on taivaassa." (Valit.3:41)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti