On perinteisen kristillisyyden arvojen mukaista, että nuoret tietoisesti varjelevat itseään niin, että menevät avioliittoon neitsyeinä. Raamatussa sanotaan: "Ja Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa, Jumalan kuvaksi hän hänet loi; mieheksi ja naiseksi hän loi heidät." (1.Moos.1:27). "Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa, ja he tulevat yhdeksi lihaksi." (1.Moos.2:24).
Luvussa 22 esitetään tapausesimerkki, jossa mies syytti vaimoaan perättömästi, että tämä ei ollut neitsyt. "Jos joku on ottanut vaimon ja yhtynyt häneen, mutta sitten hylkii häntä ja esittää häntä vastaan perättömiä syytöksiä ja saattaa hänet pahaan maineeseen ja sanoo: 'Minä otin tämän naisen vaimokseni, mutta kun ryhdyin häneen, en tavannut hänessä neitsyyden merkkiä'," (5.Moos.22:13-14). Mutta jos sitten löytyikin neitsyyden merkki, esimerkiksi hääpäivän verinen petivaate, osoittautui mies perättömien syytösten lausujaksi ja hänet tuomittiin kuritukseen ja korvauksiin.
Uskon, että tänäkin päivänä merkitsee aviomiehelle paljon, jos hän hääyönä huomaa morsiammessaan neitsyyden merkin. Se kertoo mm. aviopuolison uskollisuudesta ja omistautumishalusta yhteiseen elämään yhdelle puolisolle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti