Daavid oli säästänyt vainoajansa kuningas Saulin hengen, koska Saul oli Herran voideltu (1.Sam.24:7; 26:9). Daavid sanoi luvussa 26: "Ja Daavid sanoi vielä: "Niin totta kuin Herra elää: Herra itse lyö hänet, tahi hänen kuolinpäivänsä tulee, tahi hän menee sotaan ja tuhoutuu siellä." (1.Sam.26:10). Niin kävi. Saul poikineen kaatui sodassa filistealaisia vastaan (1.Sam.31:6).
Saulin elämästä käy ilmi, että muutos huonompaan alkoi siitä kun hän ei enää elänyt Herransa kanssa (1.Sam.15 ja 18). Kateus, viha, pelko, turvautuminen tietäjänaiseen kertovat kaikesta tästä. Tosiasia kuitenkin oli, että Herra Jumala oli voidellut Saulin aikanaan kuninkaaksi (1.Sam.9:16,27; 10:1). David ei koskenut Sauliin, vaikka Saulin elämä heijasti kaikkea muuta kuin jumalisuutta. David luotti, että Jumala hoitaa asian.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti