2.Kun.14

"Poika ei kanna isän syntivelkaa, eikä isä kanna pojan syntivelkaa. Vanhurskaan ylitse on tuleva hänen vanhurskautensa, ja jumalattoman ylitse on tuleva hänen jumalattomuutensa." (Hes.18:20)

Otsikon luvussa Juudan kuningas Amasja jätti surmaamatta isänsä murhanneiden lapset. Asiayhteydessä viittattiin Mooseksen lakiin: "Älköön isiä rangaistako kuolemalla lasten tähden älköönkä lapsia isien tähden; kukin rangaistakoon kuolemalla oman syntinsä tähden." (5.Moos.24:16,ks. 2.Kun.14:6)

Syntielämän vaikutukset voivat toki kantaa tuleville sukupolville (ks.2.Moos.20:5), mutta kukin on vastuussa omasta rikkomuksestaan. Esimerkiksi jos lapsi saa jumalattoman kasvatuksen, niin eikö hän sen mukaan sitten elä. 

Nähdessään syntymästään saakka sokean miehen opetuslapset kysyivät Jeesukselta: "Rabbi, kuka teki syntiä, tämäkö vai hänen vanhempansa, että hänen piti sokeana syntymän?" (Joh.9:2). "Jeesus vastasi: "Ei tämä tehnyt syntiä eivätkä hänen vanhempansa, vaan Jumalan tekojen piti tuleman hänessä julki." (Joh.9:3). Jumalan teot tulivat julki, kun Jeesus paransi sokean, ja kun näön saanut todisti Jeesuksesta (ks.Joh.9).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti