Luvussa 23 puhutaan mm. sapattivuodesta ja sapattipäivästä. Sapattipäivästä sanotaan: ”Kuusi päivää tee työtäsi, mutta lepää seitsemäs päivä, että härkäsi ja aasisi saisivat hengähtää ja orjattaresi poika ynnä muukalainen saisivat virkistyä.” (jae 6). Perustana levolle on: ”Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaikki, mitä niissä on, mutta seitsemäntenä päivänä hän lepäsi; sentähden Herra siunasi lepopäivän ja pyhitti sen.” (2.Moos.20:11). Lepopäivä on varmasti ihmiselle terveellistä, on se sitten minä viikonpäivänä tahansa.
Sapattivuodesta sanotaan: ”Kuutena vuotena kylvä maasi ja korjaa sen sato. Mutta seitsemäntenä vuotena jätä se korjaamatta ja lepäämään, että kansasi köyhät saisivat siitä syödä; ja mitä jäljelle jää, sen metsän eläimet syökööt. Samoin tee viinitarhallesi ja öljytarhallesi.” (jakeet 10-11). En ole maanviljelijä, mutta voisin kuvitella, että maa jaksaa taas tuottaa hyvää satoa oltuaan vuoden kesannolla.
Herra on tehnyt taivaan, maan ja meren ja kaikki mitä niissä on. Ihmistä, eläintä ja maatakin Hän ajattelee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti