Jos seisoisimme ilmestysmajan portin edessä ja astuisimme portista ilmestysmajan esipihalle, ensin kohtaisisimme polttouhrialttarin. Jos jatkaisimme kävelyä eteenpäin tulisimme vaskialtaan luokse. Edelleen jos etenisimme, tulisimme rakennuksen luokse, jonka sisällä on kaksi huonetta: pyhä ja Kaikkein pyhin. Ensin tulisimme huoneeseen, jonka nimi on pyhä. Pyhän oikeassa reunassa olisi näkyleipäpöytä ja vasemmassa reunassa seitsenhaarainen lamppu. Edessämme Kaikkein pyhimmän suljetun verhon edessä olisi suitsutusalttari. Kaikkein pyhimmässä olisi liitonarkki.
Kun Vanhan testamentin aikana uhrattiin Jumalalle syntiuhreja, synti peittyi. Synti ei poistunut. Raamatussa sanotaan suoraan: ”Sillä mahdotonta on, että härkäin ja kauristen veri voi ottaa pois syntejä.” (Hebr.10:4). Mutta on yksi, joka otti pois synnin: Jeesus Kristus. ”Eikä hän mennyt uhratakseen itseänsä monta kertaa, niinkuin ylimmäinen pappi joka vuosi menee kaikkeinpyhimpään, vierasta verta mukanaan, sillä muutoin hänen olisi pitänyt kärsimän monta kertaa maailman perustamisesta asti; mutta nyt hän on yhden ainoan kerran maailmanaikojen lopulla ilmestynyt, poistaakseen synnin uhraamalla itsensä.” (Hebr.9:25-26).
Minulle hebrealaiskirje on portti Vanhaan testamenttiin. Kun esimmäisen kerran luin Raamatun läpi ja pääsin hebrealaiskirjeeseen, silmieni edessä vilisi Vanhan testamentin tapahtumat. Ymmärsin, että myös Vanha testamentti kertoo Jeesuksesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti