Olen huomannut, että Vanhassa testamentissa on erittäin paljon erilaisia lakeja ja säädöksiä. Ne ovat Jumalan asettamia ja kertovat mm. Jumalan pyhyydestä. Näiden lakien ja säädösten pikkutarkka noudattaminen aiheuttaisi varmasti ennenaikaisesti harmaita hiuksia. Osa laista ja säädöksistä ovat sellaisia, että niiden noudattaminen tänä päivänä veisi vankilaan.
Olen iloinen, että Jeesuksen ristintyön tähden kristityt eivät ole lain alla vaan armon alla (ks.Room.6:14-15). Vanhan testamentin laki ei ohjaa kristityn elämää vaan Jumalan Pyhä Henki, joka Vanhaa testamenttiakin lukiessa osoittaa Jeesukseen. Vanha testamentti on täynnä esikuvallisia rikkaita esimerkkejä jotka saavat täyttymyksensä Jeesuksessa; Hyvä esimerkki tästä on ensimmäisen pääsiäisen karitsa ja sen veri (2.Moos.12). Kun Johannes Kastaja jakeessa Joh.1:29 nähdessään Jeesuksen sanoi: "Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!", on se läpileikkaus lähes koko Raamatusta, aina ensimmäisen pääsiäisen Karitsan veren suojasta (2.Moos.12:13) Golgatan ristille (Joh.19:30)
Nyt siis kun luemme esimerkiksi otsikon luvun 19 säädöksiä puhdistusvedestä, huomiomme ei jää siihen että saastuneena Herran pyhäkköön tullut tuli Vanhan testamentin aikaan kuolla (jae 13, ks. myös 3.Moos.15:31), vaan siihen mitä Jeesus tarjoaa tässä asiassa. Ja Jeesus tarjoaa jotakin paljon parampaa! "Sillä jos kauristen ja härkäin veri ja hiehon tuhka, saastaisten päälle vihmottuna, pyhittää lihanpuhtauteen, kuinka paljoa enemmän on Kristuksen veri, hänen, joka iankaikkisen Hengen kautta uhrasi itsensä viattomana Jumalalle, puhdistava meidän omantuntomme kuolleista teoista palvelemaan elävää Jumalaa!" (Hebr.9:13-14). Jeesus vie huomiomme Häneen ja Hänessä on kaikki mitä tarvitsemme (ks.Kol.2:3).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti