Daavid oli hakeutunut Israelista filistealaisten maahan, jotta hän saisi olla rauhassa Saulin häneen kohdistuvalta vainolta. Filisteassa Gatin Kuningas Aaki sanoi hänelle: "Tiedä, että sinun on miehinesi lähdettävä minun kanssani sotajoukon mukana". (1.Sam.28:1). Daavid joutui erikoiseen tilanteeseen, missä hän oli filistealaisten sotamiesten joukossa Israelia, siis omiaan, vastaan. Mitä Daavid tällaisessa tilanteessa voisi tehdä? Uhmata kuningasta? Paeta? Taistella omia vastaan? Ajattelen, että Daavid odotti Herralta Jumalalta apuja. Ja Herra auttoi. Vaikka Gatin kuninkaalla oli luotto Daavidiin, muilla sotapäälliköillä ei ollut. He halusivat, että Daavid joukkoineen lähetettäisiin pois - niinkuin sitten tapahtuikin.
Ahdistavassa tilanteessa on vaikeaa odottaa Herralta apua. Daavid kuitenkin sai avun Herralta. Ja sinä ja minä saamme avun Herralta. Itse asiassa Herra on auttanut meitä enemmän kuin voimme ymmärtää. Mutta juuri se ahdistava tilanne - sekin on Jumalan kontrollissa. Auta Herra! Tälläkin hetkellä olemme Jumalan suojaavan katseen alla. Kun teemme Herran työtä, voimme iloita, sillä taivaassakin iloitaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti