Kuningas Saulin poika Joonatan oli tehnyt liiton Daavidin kanssa: ""Ethän koskaan kiellä laupeuttasi minun suvultani, et silloinkaan, kun Herra hävittää Daavidin vihamiehet kaikki tyynni maan päältä?" Niin Joonatan teki liiton Daavidin suvun kanssa. Ja Herra vaati koston Daavidin vihamiehiltä." (1.Sam.20:15-16).
Luvussa 2.Sam.9 Daavid kysyi: "-Onko Saulin suvusta enää jäljellä ketään, jolle minä voisin tehdä laupeuden Joonatanin tähden?" (2.Sam.9:1). Löytyi molemmista jaloistaan ontuva Joonatanin poika Mefiboset, jolle Daavid teki laupeuden (ks. 2.Sam.9:9-10).
Kuningas Daavid muisti liiton, jonka oli tehnyt Joonatanin kanssa ja halusi toteuttaa lupauksen laupeudesta.
En tiedä, miten sinä olet kokenut ihmisten tekemät lupaukset. Pitävätkö ne? Pitämättömyys johtaa usein pettymykseen ja jatkossa on hiukan vaikeampi luottaa siihen ihmiseen, joka petti lupaukset. Ehkäpä jopa ei enää ole halua olla missään tekemisissä kyseisen ihmisen kanssa. Toki voihan joskus olla niinkin, että luvatun asian unohtaa. On kuitenkin yksi, joka ei petä lupauksiaan. Hänen nimensä on Jumala. Kun ihminen pettää, on hyvä tarrata tiukemmin Häneen joka ei koskaan ole pettänyt eikä koskaan tule pettämään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti