Juoksin kerran maratonin. Sitä varten harjoittelin noin 2 vuotta. Lenkkeilin säännöllisesti. Kiinnitin juoksutapahtuman lähestyessä huomiota enemmän myös ruokailuun ja hiilihydraatteihin. Totuttelin etukäteen erilaisiin energiageeleihin. Valmistelut sujuivat hienosti. Kun sitten menin juoksutapahtumapaikalle ja avasin varustekassini, huomasin, että minulla oli mukana eri paria olevat juoksukengät. Juoksuvälineissä oli siis ongelma.
Uskon vaellus on vähän niinkuin maraton. Kyllä se kestävyyttä vaatii ja harjaantumista. Mutta kun sitten lähtee vaikkapa evankelioimaan, on hyvä katsoa sopiva väline. Ei kannata ottaa mato-onkea jos menee keskelle merta kalastamaan.
Aikaa on myös hyvä varata kaikkeen toimintaan, sellaista ylimääräistä rukousaikaa. Ettei mene hosumiseksi kun juoksee tapahtumasta toiseen, vain huomatakseen, että ei ole tarvittavaa mikrofonin johtoa tai edes Raamattua mukana. Alussa kertomassani juoksutapahtumassa minulla oli vielä aikaa käydä kotona hakemassa oikeat juoksuvälineet. Hosumiseksi se kyllä meni.
"Ja kulkiessaan Galilean järven rantaa hän näki kaksi veljestä, Simonin, jota kutsutaan Pietariksi, ja Andreaan, hänen veljensä, heittämässä verkkoa järveen; sillä he olivat kalastajia. Ja hän sanoi heille: "Seuratkaa minua, niin minä teen teistä ihmisten kalastajia"." (Matt.4:18-19)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti