"Eikö tämä ole paasto, johon minä mielistyn: että avaatte vääryyden siteet, irroitatte ikeen nuorat, ja päästätte sorretut vapaiksi, että särjette kaikki ikeet? Eikö tämä: että taitat leipäsi isoavalle ja viet kurjat kulkijat huoneeseesi, kun näet alastoman, vaatetat hänet etkä kätkeydy siltä, joka on omaa lihaasi?" (Jes.58:6-7)
Mitä kaikkea tämä käytännössä voisi tarkoittaa yksilöuskovan elämässä?
Emme toimi niin, että lähimmäinen jäisi meille jotakin velkaa, oli se sitten rahaa tai tekoja. Emme tälla tavalla sido ihmistä. Emme myöskään odota saavamme takaisin korkojen kanssa (Neh.5:10-11). Emme osoittele sormella tai puhu vääryyttä vaan autamme vähäosaisia saamaan oikeutensa (Jes.1:17; 58:9). Annamme omastamme sitä tarvitseville (Hes.18:7, 16; Luuk.3:11). Tarjoamme yösijaa (Hebr.13:2; Matt.25:35). Käytämme aikaamme toisten hyväksi. Samalla rohkaisemme ihmisiä palaamaan Jeesus-tielle; ollaan "teitten korjaaja" (Jes.58:12). Näin saamme olla mukana Jumalan toiminnassa kun Hän avaa, irrottaa, päästää ja särkee orjuuttavat ikeet ja ihmiselle koittaa vapaus. Se tuottaa myös pastoajalle iloa.
Avataan jumalattomuuden köydet
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti