Luvussa 32 Jaakob paini Jumalan kanssa. Raamatussa sanotaan: ”-Silloin painiskeli hänen kanssaan muuan mies päivän koittoon saakka.” (jae 24). Myöhemmin sanotaan ”Sinun nimesi älköön enää olko Jaakob, vaan Israel, sillä sinä olet taistellut Jumalan ja ihmisten kanssa ja olet voittanut.” (jae 28).
Jaakob oli vaikeassa tilanteessa. Hän oli palannut Mesopotamiasta kotiseudulleen ja todella pelkäsi kohdata veljensä 20 vuoden tauon jälkeen. Hän rukoili Jumalaa: ”Pelasta minut veljeni Eesaun käsistä, sillä minä pelkään, että hän tulee ja tuhoaa minut ynnä äidit lapsineen.” (jae 11). Jaakobille oli kertynyt vieraalla maalla runsaasti perhettä, palvelijoita ja karjaa. Parikymmentä vuotta aiemmin Jaakob oli riistänyt isän veljelleen Eesaulle tarkoitetun siunauksen itselleen ja oli joutunut pakenemaan.
Jakeessa 24 Jaakob oli yksinänsä kun hän kohtasi ”muuan miehen”.
Kun pelkäämme jotakin edessä olevaa tilannetta, on hyvä vetäytyä johonkin rauhaisaan paikkaan ja rukoilla Jumalaa. Voimme siinä itkeä jos siltä tuntuu. Rukous on tärkeää sillä siinä Jumala vahvistaa meitä. Sitten voimme jatkaa matkaa nöyrinä mutta Jumalaan luottaen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti