Luvussa 5 puhutaan paljon tietämättä tehdyistä synneistä. ”tahi jos joku tietämättään koskee johonkin saastaiseen-” (jae 2), ”tahi jos joku, ajattelemattomasti puhuen huulillansa, tietämättään vannoo tekevänsä jotakin-” (jae 4), ”Jos joku rikkoo jotakuta Herran käskyä vastaan ja tekee tietämättään sellaista, mitä ei saa tehdä-” (jae 17).
Uskovakin tekee varmasti paljon Jumalan tahdon vastaista joka päivä tietämättään siitä mitään. Mutta saattaa käydä myös niin, että ihminen huomaakin asian jälkeen päin. ”-mutta sitten huomaa sen ja joutuu johonkin sellaiseen vikapääksi,” (jae 4). Silloin on hyvä pyytää anteeksi: ”Pese minut puhtaaksi rikoksestani, puhdista minut synnistäni. Sillä minä tunnen rikokseni ja minun syntini on aina minun edessäni” (Ps.51:4-5).
Jos rikkomuksen toista kohtaan huomaa vasta silloin kun kohteelta ei voi enää pyytää anteeksi, näkee Jumala varmasti ihmisen aikomuksen pyytää anteeksi ja sydämen tilan asiassa. Tällöin anteeksi pyytämättömästä asiasta ei tarvitse tehdä itselle taakkaa vaan asian kanssa voi olla täysi rauha. Sekin rauha perustuu Jeesuksen täytettyyn työhön Golgatan ristillä.
”-siinä rakastetussa, jossa meillä on lunastus hänen verensä kautta, rikkomusten anteeksisaaminen, hänen armonsa rikkauden mukaan.” (Ef.1:6-7)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti