Ensimmäisen Mooseksen kirjan luvussa kaksikymmentäkaksi Jumala koetteli Aabrahamia: "Ota Iisak, ainokainen poikasi, jota rakastat, ja mene Moorian maahan ja uhraa hänet siellä polttouhriksi vuorella, jonka minä sinulle sanon." (1.Moos.22:2). Viime hetkellä Herran enkeli puuttui asiaan: "Älä satuta kättäsi poikaan äläkä tee hänelle mitään, sillä nyt minä tiedän, että sinä pelkäät Jumalaa, kun et kieltänyt minulta ainokaista poikaasi." (1-Moos.22:12). Abraham huomasi takanaan oinaan ja uhrasi sen polttouhriksi poikansa sijasta.
Jesajan kirjan luvussa 53 puhutaan Jeesuksesta. Jakeessa 6 sanotaan: "Me vaelsimme kaikki eksyksissä niinkuin lampaat, kukin meistä poikkesi omalle tielleen. Mutta Herra heitti hänen päälleensä kaikkien meidän syntivelkamme.". Jakeessa 10 sanotaan: "Mutta Herra näki hyväksi runnella häntä, lyödä hänet sairaudella. Jos sinä panet hänen sielunsa vikauhriksi, saa hän nähdä jälkeläisiä ja elää kauan, ja Herran tahto toteutuu hänen kauttansa."
Jesajan kirjan kohdassa puhuttiin Jeesuksesta vikauhrina. Kolmannen Mooseksen kirjan luvussa 5 ja 7 puhutaan vikauhrilaista. Vikauhrina tuli uhrata virheetön oinas. Sana "vikauhri" johdetaan verbistä, joka tarkoittaa "olla syyllinen". Synti ja synnin tuoma syyllisyys tuli sovittaa verellä. (3.Moos.5:16, 18,19, 17:11)
Ei ole sattumaa, että oinas oli takertunut sarvistaan kiinni paikassa missä Iisakia oltiin uhraamassa. Se on esikuva Jeesuksesta, joka uhrattiin meidän syntisten edestä. "Sen, joka ei synnistä tiennyt, hän meidän tähtemme teki synniksi, että me hänessä tulisimme Jumalan vanhurskaudeksi" (2.Kor.5:21).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti