"Israelin miehet olivat vannoneet Mispassa ja sanoneet: "Ei kukaan meistä anna tytärtään benjaminilaiselle vaimoksi"" (Tuom.21:1).
Sattuneista syistä benjaminilaisista oli jäljellä vain miehiä (Tuom.20:46-48, 21:16). Kysymys kuului, miten suku jatkuisi (Tuom.21:7), ja vieläpä niin, ettei se sekoittuisi vieraisiin kansoihin?
Raamattu suorana ja rehellisenä kirjana esittää paljon myös sellaisia esimerkkejä joita ei ole tarkoitus kopioida käytettäväksi tänä päivänä. Israelin miehet olivat vannoneet, etteivät antaisi tyttäriään benjaminilaisille; Ratkaisuksi muodostui vaimon ryöstäminen (Tuom.21:19-23). Vaimon ryöstäminen, mikä myös oli väärin, muodostui ratkaisuksi jolla kierrettiin vannottua asiaa.
Kyllä tällainen toiminta menee ns. venkoilun piikkiin. Sovelluksena tähän päivään tämän tekstin nostamana opetuksena voisin sanoa, että etsikäämme Jumalan tahtoa (vrt. Tuom.21:25, Matt.6:33). Kaihda venkoilua, kaikenlaista tarkoitushakuista porsaanreijän etsimistä. Kulje suoraan ja keskellä. Maksa verot. Älä käytä pimeää työvoimaa. Anna osuutesi hyvään hyvästä. Älä käytä Herran työhön vääryydellä tai venkoulun kautta hankittua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti