Mielenmuutoksessa mieli muuttuu. Minun ei enää tee mieli sitä mihin minun ennen oli mieli. Ja kun näin tapahtuu, on helppo toimia toisin. Mutta jos mieli kovasti panee vastaan, on sen kanssa vaikea elää. Kun minä tulin uskoon, minun ei ollut enää mieli viettää viikonloppuja maistellen viiniä ja katsoen televisiota. Halusin lukea Raamattua ja juoda viinin sijasta vettä. Tässä mielen muutoksessa ei ollut lainkaan kamppailua. Se oli erittäin helppo, koska muutoksen teki Jumala.
Uskoon tullessa tapahtuu mielenmuutos sen suhteen kuka Jeesus on minun elämässäni ja mitä Hän on tehnyt minun edestäni. Jeesus on minun Herrani ja Hän on sovittanut minun syntini.
Mutta onko mielenmuutos aina pysyvä? Sitä varten meidän tulee joka aamu kääntyä Jumalan puoleen ja ottaa Hänen ristinsä ja astua uuteen päivään, niin että tänäkin päivänä Herra Jeesus on minun tieni. Minä en ainakaan ole tässä asiassa mikään tahdon jättiläinen. Tarvitsen Jeesusta, ja Hänen armoaan - myös silloin kun tietoiset valintani ovat satuttaneet läheisiä ihmisiä. Elämä jatkuu ja langennutkin voi edelleen uskoa Jeesukseen.
"Jumalaton hyljätköön tiensä ja väärintekijä ajatuksensa ja palatkoon Herran tykö, niin hän armahtaa häntä, ja meidän Jumalamme tykö, sillä hänellä on paljon anteeksiantamusta." (Jes.55:7)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti