Israelilaisten lähtöä Egyptin orjuudesta edelsi kymmenen Jumalan toteuttamaa vitsausta Egyptin maata ja faraota kohtaan. Luvussa 7 oli vitsauksista ensimmäinen, vesien muuttuminen vereksi. Juomakelpoisen veden löytyminen kävi työlääksi (2.Moos.7:24). Toinen vitsaus oli sammakot luvussa 8. Sammakoita tuli joka paikkaan. Kolmas vitsaus oli sääsket. Sääskien tullessa myös Egyptin tietäjät totesivat asian olevan Jumalasta: ”Tämä on Jumalan sormi.” (jae 19). Neljäs vitsaus oli paarmat, jotka tulivat koko maan turmioksi. (jae 24). Kerta toisensa jälkeen faraon sydän koveni eikä hän päästänyt israelilaisia lähtemään maasta.
Ihminen jolla on kova sydän, ei ajattele toisen parasta. Jos lapsi haluaa yksinään jäädä leikkimään pauhaavan kosken partaalle, ja isä kieltää sen tilanteen vaaran tähden, voi isä lapsen silmin näyttäytyä kovasydämisenä. Toisaalta lapsi voi myös ajatella, että isää tulee totella, isä kyllä tietää mikä minulle on parasta.
Millainen Jumala-kuva sinulla on? Tykkäätkö ”leikkiä” kosken partaalla?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti